Jari Rankisen nettipäiväkirja

perjantaina, helmikuuta 27, 2015

Evankeliumijuhla

Hengelliset kesäjuhlat ovat suuria tapahtumia. Niitä on paljon Suomen kesässä. Niihin osallistuu kymmeniä tuhansia ja niiden järjestämisessä tehdään suuri määrä työtä. Näitä juhlia kannattaa järjestää.

Yksi kesän juhla on Valtakunnallinen Evankeliumijuhla. Ensi kesänä juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna - jos Jumala suo - se on täällä Sastamalassa. Juhlaa on jo valmisteltu paljon ja paljon on vielä tekemistä ennen kuin juhla voi alkaa. Olet sydämellisesti tervetullut juhlaan.

Evankeliumijuhlan uudistetut nettisivut avattiin tällä viikolla. Ne ovat osoitteessa www.evankeliumijuhla.fi. Sivuilla on juhlan ohjelma ja paljon muuta. Miltä sinusta ohjelma näyttää?

Voisitko tehdä nämä: Muista rukouksissa Evankeliumijuhlaa. Jos on rukousta, on paljon muutakin. Ja voitko mainita ystävällesi tästä juhlasta ja kutsua mukaan? Ehkä suureen juhlaan, jossa on monenlaista ohjelmaa, on helppo tulla. Etenkin jos ystävä kutsuu ja sovitaan, että tavataan juhlassa.

Jeesus kertoi vertauksen kuninkaan pojan häistä. Niihin kutsuttiin sanomalla kaiken olevan valmiina. Jumala onkin tehnyt kaiken valmiiksi. On syntien anteeksiantamus, pelastus ja ikuinen elämä. Nämä saa lahjana tekemättä ja ansaitsematta, koska Jumala on tehnyt kaiken valmiiksi. Hänen Poikansa - hän itse Pojassaan - kuoli puolestamme ja nousi kuolleista. Siksi saamme anteeksi, pelastumme ja saamme ikuisen elämän ansaitsematta näitä. Nämä ovat jokaisella, joka on Jeesuksen turvissa. Koska Jumala on tehnyt kaiken valmiiksi, on Evankeliumijuhla, johon kutsutaan kaikkia. Ja monet muut kesän juhlat.

perjantaina, helmikuuta 20, 2015

Miksi muutama tuhat sotilasta?

Ukrainan äärimmäisen ikävässä tilanteessa on asioita, jotka ihmetyttävät. Yksi näitä on Ukrainan armeijan pienuus ja heikko menestys sodassa separatisteja vastaan. Näyttää, että separatistit ovat sotilaallisesti selvästi vahvempia - kylläkin Venäjän tukemina. Ukrainan armeija ei pysty sotilaallisesti ratkaisemaan kapinaa sen maaperällä.

Ukrainassa on asukkaita noin 45 miljoonaa. Jos olen ymmärtänyt oikein, sen nyt Itä-Ukrainassa taistelevassa armeijassa on sotilaita alle 10.000. Väkimäärään suhteutettuna se tarkoittaa, että Suomen hallitus - jos sodittaisiin Lappeenrannan alueella, Pohjois-Karjalassa tai Koillismaalla - saisi liikkeelle noin 700 miehen armeijan, yrittäisi tällä lopettaa sotilaallisen konfliktin eikä onnistuisi vaan tuo 700 sotilaan joukko kärsisi tappion toisen jälkeen. Mutta vanhempaa armeijaa Suomen hallitus ei lähettäisi sotaan tai ei kykenisi lähettämään

Mistä se kertoisi, jos tuollaisessa tilanteessa Suomen hallitus pystyisi kokoamaan 700 sotilaan armeijan ja tämä ei pärjäisi? Ehkä siitä, että armeijan aseet olisivat tehottomia ja vanhanaikaisia. Niiden käyttäjiä olisi hankala saada, koska monet ajattelisivat, ettei niillä pärjää - armeija, joka yrittää taistella tuollaisilla aseilla, ei voi voittaa ja sen sotilaat kuolevat. Luultavasti se kertoisi siitä, että suomalaiset miehet olisivat niin haluttomia lähtemään sotaan, etteivät lähtisi. Useimmat ajattelisivat, että me emme tällaisen asian takia vaaranna henkeämme - asia saa mennä niin tai näin. Varmaan se kertoisi, että hallituksen ote maasta ja asema olisivat hyvin heikkoja. Se voisi olla sitä mieltä, että pitäisi sotia, mutta kansalaiset eivät kuuntelisi, eivät ainakaan toimisi niin kuin se toivoisi. Ehkä hallitus ei yrittäisikään tosissaan saada kansalaisia toimimaan tahtomallaan tavalla, koska tietäisi, ettei se onnistu.

Onko Ukrainassa kyse näistä, koska sen hallitus lähettää sotaan muutaman tuhannen miehen armeijan? En tiedä mutta saattaa olla. Ukrainan tilanne tuntuu todella sekavalta.

perjantaina, helmikuuta 13, 2015

Kysely

Voi olla, että nykyisin tehdään kyselyjä liikaa. Mitä mieltä olet tästä, mitä tuosta? Liikaa tai ei, teimme kyselyn myös messuista, joita pidetään Sastamalassa Karkun evankelisella opistolla. Messutyöryhmä, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, kävi kysymykset läpi noin kuukausi sitten - siis ratkaistiin, mitä kysytään - ja kysely toteutettiin kolmena sunnuntaina messun jälkeen. Oli mahdollisuus täyttää kysely ja jättää se nimettömänä laatikkoon. Täytettyjä papereita tuli 73 kpl. Ihan hyvä määrä. Kaikki eivät innostu täyttämään tällaisia kyselyjä, minkä ymmärrän hyvin.

Kysyttiin mm., mihin elämän asioihin messuun osallistuvat etsivät selvyyttä, mihin muihin tilaisuuksiin messun lisäksi he haluaisivat osallistua ja minkä seurakunnan jäseniä he ovat. Kysyttiin myös, miksi käyt messussa juuri Karkun evankelisella opistolla, millaisia mielestäsi saarnat näissä messuissa ovat ja miten koet tulleeksi kohdatuksi näissä jumalanpalveluksissa.

Tulevana sunnuntaina 15.2. messun ja kirkokahvin jälkeen klo 12.45 tämä kysely ja kooste vastauksista käydään läpi. Kysytään, mitä voidaan oppia ja miten nämä jumalanpalvelukset voisivat palvella vielä paremmin. Tietysti asiat, joista nyt on kyse, ovat viime kädessä kiinni Jumalasta ja kokonaan hänestä - mitä hän antaa ja mitä hän tekee. Silti on syytä kysyä, voimmeko me tehdä jotakin ja paremmin. Olet tervetullut messuun ja sen jälkeen kokoukseen, jossa kysely käydään läpi. Kokous päättyy viimeistään klo 14. Messu alkaa klo 11.

Ensi sunnuntai on laskiaissunnuntai. Sunnuntain Raamatun kohdassa sanotaan: - Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii. (1 Kor 13). Juuri Kristus rakasti ja rakastaa näin. Hän kulki tien, joka vei ristille. Juuri risti kertoo hänen suuresta rakkaudestaan meihin.

perjantaina, helmikuuta 06, 2015

En sanoisi

Edellinen kirjoitukseni nettipäiväkirjassa on otsikolla En lähettäisi. Otsikko nyt on samankaltainen ja aihekin.

Tänään Aamulehdessä haastatellaan puolustusministeri Carl Haglundia. Haastattelussa hän sanoo: "Venäjä on viimeisten 1,5 vuoden aikana osoittautunut täysin epäluotettavaksi. Se on vakavasti loukannut eurooppalaista turvallisuutta ja ollut välittämättä kansanvälisistä sopimuksista. Venäjä sanoo yhtä ja tekee toista. En luota Venäjään ollenkaan."

Todella rajua puhetta. Täytyykö ministerin antaa lehdelle tällaisia lausuntoja? Vaikka ajattelisi noin tai tuonsuuntaisesti - ja siihen voi olla perusteluja - ministerin ei ole viisasta sanoa julkisesti näin. Naapurinamme on suurvalta, jota ei tarvitse mielistellä mutta ei ärsyttääkään. Mitä hyötyä tällaisista lausunnoista on? Suomen turvallisuutta ne eivät edistä. Varmasti lännessä on niitä, jotka panevat tyytyväisinä merkille, että suomalainenkin ministeri töräyttää samaa torvea kuin monet muut. Varmasti on äänestäjiä, jotka pitävät siitä, että nyt uskalletaan sanoa. Varmasti nämä lausunnot huomataan myös Venäjällä. Venäjä on viime vuosina toiminut yllättävästi ja sen mukaan, mitä se pitää oikeana ja sen etujen mukaisena. Tuntuu, että sille hyvin tärkeää on, ettei sitä enää nöyryytetä. En tiedä, onko sitä nöyryytetty, mutta monet venäläiset ajattelevat, että niin heitä on kohdeltu jo Neuvostoliiton aikana ja varsinkin Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen. Myös ja ehkä varsinkin tästä syystä sen, joka edustaa Suomea ja on täällä korkeimpia vallankäyttäjiä, täytyy miettiä, mitä on viisasta sanoa ja mikä kannattaa jättää sanomatta.

Asioita voidaan hoitaa toisellakin tavalla - ja tietysti ministerit hoitavat. Minusta kannattaisi keskittyä niihin toisiin tapoihin - vaikuttaa, keskustella, etsiä yhteistyötä, tehdä ratkaisuja ja viedä asioita eteenpäin sanomatta julkisuudessa, mitä puolustusministeri nyt sanoi.