Yksi pieni mahdollisuus

Tämän viikon Sanansaattajassa kerrotaan, että olen omasta pyynnöstäni jäämässä pois Sleyn läntisen alueen aluejohtajan tehtävästä syyskuun lopussa. Muutamat ovat ottaneet yhteyttä ja kysyneet, mitä aion tehdä ja mitä suunnitelmia on. Suunnitelma on, että teen edelleen työtä Sleyn palveluksessa ja työ keskittyy tänne Sastamalaan. Jonkin verran työtä on - jos niin päätetään - muuallakin kuin Sastamalassa. Ehkä uudesta työnkuvastani on jo tehty päätös, ehkä päätös tehdään lähiaikoina. Kovin suuresta muutoksesta ei siis ole kyse, mikäli suunnitelma toteutuu.

* * *

Maahamme on tullut ja tulee vaikeuksissa olevia ihmisiä. Tarkoitan heitä, jotka ovat joutuneet lähtemään omasta maastaan sodan, vainon ja mahdollisten kidutusten takia. Heitä meidän tehtävämme on auttaa. Yksi pieni mahdollisuus auttaa on tuoda vaatteita, keittiössä tarvittavia astioita tai lasten syöttötuoleja messuun Karkun evankeliselle opistolle sunnuntaina 6.9., 13.9. tai 20.9. Erityisesti tarvitaan lasten vaatteita. Ja vaatteita, joilla pärjää Suomen syksyssä ja talvessa. Vaatteiden ja astioiden tulee olla puhtaita. Joku sanoi, ettei niiden tulisi olla sellaisia, että ne voisi antaa ystävälle. Hieno juttu jos nämä ovat laatikossa, joka on helppo avata.

Saadut vaatteet, astiat ym. viedään maanantaina 21.9. Tampereelle Lielahteen ja sieltä ne kuljetetaan Suomen Punaisen Ristin Tampereen yksityismajoitusyksikköön, jossa ne jaetaan tarvitseville.

Yksi viime sunnuntain Raamatun kohta on Jeesuksen kertomus samarialaisesta, joka auttoi (Luuk 10). Tuolla kertomuksella Jeesus tahtoo varmasti sanoa, mitä meidän tulisi tehdä. Kertomus kertoo myös siitä, millainen Jeesus on. Hän on kuin tuo samarialainen.