Jari Rankisen nettipäiväkirja

perjantaina, marraskuuta 23, 2012

Millaista siellä oli?

Palasin Israelista tiistaina. Oli hyvä olla pyhällä maalla ja oli hyvä palata kotiin.

Moni on kysynyt, millaista siellä oli - näkyikö sota. Sekä pohjoisessa Galileassa että Jerusalemissa oli varsin rauhallista. Ellemme olisi seuranneet television, netin ja lehtien uutisia, emme olisi osanneet aavistaa, miten paha tilanne Gazassa ja sen lähellä oli ja on.

Ajoin polkupyörällä viikko sitten torstaina Gennesaretin järven ympäri eikä missään vaiheessa noin 60 kilometrin matkaa tuntunut vaaralliselta. Ohi ajoin aika paljon armeijan ajoneuvoja - mikä on tietysti siellä tavallista. Monista armeijan autoista heilutettiin kättä. Se on ehkä merkki siitä, että turisteista maassa pidetään.

Kun olimme Galileassa, uutiset kertoivat, että Syyriasta oli ammuttu Israeliin. Jos ymmärsin oikein, Israelin puolelle oli tullut kaksi kevyen kranaatinheittimen ammusta. Ne olivat räjähtäneet autiomaassa eivätkä aiheuttaneet vahinkoja. Tähän Israel oli vastannut ampumalla Syyriaan. Ymmärrettävää, että Israel halusi kertoa olevansa varuillaan ja ettei se siedä vahingossa tai tahallaan ammuttuja kranaatteja maahansa. Tämä välikohtaus ei aiheuttanut muutoksia matkamme ohjelmaan. Selvitimme, onko turvallista mennä lähelle Syyrian rajaa. Vakuutuimme, että on ja kiipesimme Israelin puolella kukkulalla, josta näkyy pitkälle Syyrian puolelle. Oppaamme kertoi, että usein viime kuukausina hän on nähnyt tältä kukkulalta savua Syyrian kaupungeista ja kylistä. Nyt ei näkynyt.

Siirryimme viikko sitten perjantaina Jerusalemiin. Siellä oli tuona päivänä ilmahälytys - Gazasta ammuttiin raketti kaupungin eteläpuolelle. Varmaan Jerusalemissa asuville oli yllätys, että Gazasta voidaan ampua Jerusalemiin asti - että käytössä on rakettaja, jotka kantavat tuon noin 100 kilometrin matkan. Vahinkoja raketti ei aiheuttanut. Saimme hotellissa ohjeet, miten toimia, jos tulee uusia ilmahälytyksiä. Niitä ei meidän ollessamme Jerusalemissa tullut. Tuntui, että hotelli oli varautunut hyvin tällaisiin tilanteisiin. Ja raketit, joita Gazasta ammutaan, ovat aika vaarattomia. Niissä on räjähdysainetta varsin vähän ja kivisen rakennuksen sisällä kaukana ikkunoista on turvallista, vaikka raketti osuisi rakennukseen. Toki on mahdollista, että Hamasin taistelijoilla on käytössä myös vaarallisempia raketteja. Israelin armeijan rakettien torjunta vaikutti tehokkaalta. Tel Aviviin ammuttiin raketteja enemmän, niistä pääosan tai melkein kaikki Israelin ilmapuolustus onnistui ampumaan alas. Jerusalem Post -lehti kertoi, että Tel Avivin eteläpuolella ihmiset kokoontuvat katsomaan näytöstä - etelästä tulee rakettaja, jotka sitten räjähtävät ilmassa. Jerusalemia kohti ammuttiin meidän aikanamme vain siis tuo yksi raketti ja lähtöpäivänämme tiistaina kaksi. Nekään eivät aiheuttaneet vahinkoja. Todennäköisyys joutua Helsingissä liikenneonnettomuuteen taitaa olla paljon suurempi kuin tällaisessa sodassa rakettien kohteeksi Jerusalemissa. Juoksin kahtena aamuna aamulenkkinä Jerusalemin vanhan kaupungin ympäri eikä se tuntunut ollenkaan turvattomalta, ei varmasti ollutkaan.

Israelilaisten rauhallisuutta ihmettelimme. Tilanne Gazassa oli ja on todella uhkaava. Näimme reserviläisiä, jotka oli kutsuttu armeijaan, varustettu ja jotka olivat lähdössä luultavasti kohti Gazaan. Mutta ihmiset eivät vaikuttaneet hermostuneilta. He taitavat olla tottuneita tällaisiin tilanteisiin.

Olot Gazassa ovat varmasti huonot. Alue on noin Sastamalan kokoinen ja siellä asuu melkein kaksi miljoonaa ihmistä. Toisaalta ei ole mitenkään hyväksyttävää, että Gazasta ammutaan Israeliin ja lähellä Gazan rajaa elävät juutalaiset joutuvat pelkäämään, tuleeko ensi yönä jälleen lähtö pommisuojaan. Linja-automme kuljettajana oli juutalainen mies, joka asuu perheensä kanssa melko lähellä Gazan rajaa. Eräänäkin aamuna hän kertoi, että kotikaupungissaan menneen vuorokauden aikana hälytys oli tullut kuusi kertaa ja perhe oli joutunut kuusi kertaa lähtemään kodistaan. Kunpa hyvin vaikeaa tilanteeseen löytyisi ratkaisu. Toisaalta Gazassa asuvien tulisi saada paljon paremmat olot ja edellytykset elämälle. Toisaalta Israelilla on olemassa olon oikeus ja oikeus puolustaa kansalaisiaan. Rukoilemme viisautta niille, jotka yrittävät ratkaista tätä melkein mahdottomalta tuntuvaa tilannetta. On hän, jolle mikään ei ole mahdotonta - ei sekään että hän muuttaa monien sisimmän.

lauantaina, marraskuuta 10, 2012

Kohti Israelia

Varhain huomenna aamulla on tarkoitus lentää Israeliin. Ensiksi viisi päivää Galileassa ja sitten viisi päivää Jerusalemissa ja sen ympäristössä. Onpa mukava lähteä. Ryhmämme vaikuttaa oikein mukavalta - siihen kuuluu 40 matkaajaa. Hienoa jos voit muistaa meitä ja matkaamme rukouksissa. Varjelusta tarvitaan ja hienoa jos matka voi virkistää, opettaa ja vahvistaa.