Jari Rankisen nettipäiväkirja

perjantaina, joulukuuta 31, 2010

Riemumessuun

Lähde tänään uudenvuodenaattona riemumessuun Karkun evankeliselle opistolle. Messu alkaa klo 23 ja päättyy pian vuoden vaihtumisen jälkeen. Nuorten bändi soittaa ja nuoret toimivat esilaulajina. Pastoreina ovat Lasse Räty ja tämän nettipäiväkirjan kirjoittaja. Opiston osoite on Mainiementie 50, Sastamala. Jumalanpalvelus on erinomainen paikka aloittaa uusi vuosi.

Myös uudenvuodenpäivänä opistolla on jumalanpalvelus. Se alkaa klo 11. Tuon päivän psalmissa sanotaan: "Herra, meidän Jumalamme, kuinka suuri onkaan sinun nimesi maan päällä! Se julistaa sinun taivaallista kirkkauttasi. Lasten ja imeväisten huudot todistavat sinun voimastasi. Ne ovat kilpenä jumalattomia vastaan, ne vaientavat vihamiehen ja kostoa janoavan. Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä, kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen - mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat. Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen." Upea psalmin kohta.

sunnuntaina, joulukuuta 19, 2010

Siunattua Vapahtajan syntymäjuhlaa

Sain marraskuussa olla Israelissa. Minulle se oli hyvä, puhutteleva matka. En ole aiemmin käynyt Israelissa. Oli koskettavaa olla monilla paikoilla ja ajatella: Tässä tai lähellä tapahtui se Raamatussa kerrottu tapahtuma. Tällä paikalla tai lähettyvillä Jeesus kohtasi sen ihmisen, teki sen teon tai hänelle tapahtui se asia. Tai tässä Jumala toimi ja teki sen teon.

Tämä kertoo tärkeästä asiasta: Kristinuskomme ei ole vain ajattomia viisauksia, joita Jumala kertoo jostakin kaukaa. Kristinusko on varsinkin Jumalan toimintaa tässä maailmassa. Hän toimi ja teki niitä tekoja, joita Vanha testamentti kertoo. Ja hän toimi tässä maailmassa ja teki tekoja, joista Uusi testamentti kertoo.

Tämä merkitsee myös sitä, että nytkään Jumala ei vain puhu ajattomia viisauksia kaukaa. Hän toimii tässä meidän maailmassamme. Hän vaikuttaa elämässämme. Hän tulee lähellä meitä. Hän on kanssamme.

Joulu puhuu juuri tästä: Jumala tuli tähän maailmaan. Hän tuli tänne Pojassaan Jeesuksessa. Hän tuli osoittamaan meille, millainen hän on. Hän näytti kasvonsa – hän on juuri sellainen kuin hänen Poikansa on. Hän toimi täällä. Hän kulki tien Betlehemistä Golgatalle. Hän kärsi, kuoli ja niin järjesti meille anteeksiantamuksen, pelastuksen ja pääsyn ikuiseen elämään. Hän lupaa, että sinne pääsee jokainen, joka turvautuu Vapahtajaan.

Hyvää, siunattua Vapahtajamme syntymäjuhlaa sinulle.

sunnuntaina, joulukuuta 12, 2010

Tanssivatko kadetit tulevaisuudessa?

Aika monet kiinnittivät huomiota siihen, että tänä vuonna presidentinlinnassa itsenäisyyspäivän vastaanotolla oli useita homopareja. Juhlien emäntä oli varmaan halunnut näin. Monet näistä pareista saivat runsaasti tilaa mediassa.

Ainakin yhdellä netin keskustelufoorumilla on mietitty kadettien tulevaisuutta presidentinlinnassa. Linnan juhlassa perinteisesti osalla kadeteista on ollut tehtävä tanssia juhlaan kutsuttujen kanssa. Mitä jos miespuolinen, avoimesti homoseksuaaliksi tunnustautuva itsenäisyyspäivän juhlija hakee tanssimaan mieskadettia tai naispuolinen naiskadettia? Voi olla, että jo tänä vuonna kävi näin. Mitä tapahtuu, jos kadetti kieltäytyy tanssimasta ja sanoo, että hänestä on luonnotonta ja siksi vastenmielistä tanssia juhlassa samaa sukupuolta olevan kanssa? Mitä jos se, joka hakee tanssimaan, kokee tulleensa syvästi loukatuksi sukupuolisen suuntautuneisuutensa takia, koska kadetti tanssii kyllä muiden, vastakkaista sukupuolta olevien, kanssa mutta ei hänen kanssaan, ja tämä loukkaantunut päättää tehdä kadetista rikosilmoituksen?

En pidä ollenkaan mahdottomana, että näin tapahtuisi. On niitä, joiden mielestä tällaisilla toimilla taistellaan homoseksuuaalien oikeuksien puolesta.

Jos tämänkaltainen oikeusjuttu tulisi, varmaankin oikeus nyky-Suomessa katsoisi kadetin syyllistyneen syrjintään. Kadetin toimintaa pidettäisiin oikeudessa todennnäköisesti vastaavana kuin että kadetti kieltäytyy tanssimasta tummaihoisen kanssa. Kadetti saisi tuomion tasa-arvolain rikkomisesta ja luultavasti sakot. Ehkä häntä rangaistaisiin myös siitä, että hän on laiminlyönyt hänelle määrätyn tehtävän.

Kadetti, joka kieltäytyisi tanssimasta, voisi ehkä välttää tuomion keksimällä kieltäytymiselleen jonkin muun syyn kuin sen, että hänestä on luonnotonta tanssia samaa sukupuolta olevan kanssa. On inhottavaa, jos yhteiskunta tällaisessa asiassa määrää tuomion, mikäli ei valehtele.

Ehkä kadetit presidentinlinnan juhlavastaanotolle täytyy tulevaisuudessa valita sen mukaan, ketkä suostuvat tanssimaan myös samaa sukupuolta olevan kanssa. Toisaalta tämän selvittäminenkin voi olla rikos. Luultavaa on, ettei kovin monta vapaaehtoista kadettia linnanjuhlaan löydy, mikäli ehdoksi asetetaan tanssiminen samaa sukupuolta olevan kanssa. Annetaanko siis määräys ja pyritään pakottamaan tanssiin, joka tuntuu luonnottomalta? Millaista olisi tanssia sellaisen kanssa, joka on pakotettu vastoin tahtoaan tähän tehtävään?

Nähtäväksi jää, tanssivatko kadetit vielä tulevaisuudessakin linnan juhlassa.

Yllä kirjoitettu tuntuu tietysti hullulta mutta elämme yhteiskunnassa, jossa tällainen hulluus ei ole mahdotonta. Eikö tällaisissa asioissa pitäisi antaa vapaus toimia omantunnon ja perustellun vakaumuksen mukaan? En voi olla näkemättä tiettyjä yhtäläisyyksiä siihen, että pastori ei omantunnonsyistä voi toimittaa jumalanpalvelusta yhdessä naispastorin kanssa ja hänet tuomitaan siitä. Tässäkin asiassa pitäisi olla vapaus toimia omantunnon ja perustellun vakaumuksen mukaan.

keskiviikkona, joulukuuta 08, 2010

Afrikkalainen gospelmessu

Olen palautellut mieleen Afrikkalaisen gospelmessun sanoja ja sävelmiä. Messu tämän järjestyksen mukaan toteutetaan - jos Taivaan Isä suo - ensi sunnuntaina Karkun evankelisella opistolla ja minun tehtäväni on toimia liturgina. Pekka Simojoki - Afrikkalaisen gospelmessun toinen tekijä - johtaa messussa musiikkia ja saarnaa. Evankelisen opiston gospellinja on Pekan johdettavana. Se soittaa ja toimii esilaulajana.

Olet lämpimästi tervetullut tähän toisenlaiseen jumalanpalvelukseen, joka julistaa hienosti Jumalan suuruutta, pyhyyttä, rakkautta ja armoa. Osa Afrikkalaisen gospelmessun lauluista on hyvin tunnettuja ja paljon laulettuja muuallakin kuin tässä messussa. Messu alkaa sunnuntaina 12.12. klo 11.

Ensi sunnuntai on kolmas adventtisunnuntai. Silloin Raamatun kohdat puhuvat varsinkin Johannes Kastajasta. Johannes muistetaan parannussaarnaajana, joka tarttui oikein ja tiukasti ihmisten synteihin. Synti on vaarallista eikä sen tekemiseen saa antaa itselle tai toisille lupaa. Johanneksen suusta ovat myös nämä sanat: "Katsokaa: Jumala Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!" Johannes sanoi näin Jeesuksesta. Jeesus otti kannettavakseen kaikkien kaikki synnit. Hän kärsi niistä rangaistuksen. Siksi me saamme anteeksi. Jumala on jo antanut meille anteeksi ja me saamme turvautua tähän anteeksiantamukseen. Jeesus otti pois maailman synnin - sinunkin syntisi ja minun.