Jari Rankisen nettipäiväkirja

torstaina, syyskuuta 24, 2009

Laitonta vai ei?

Helsingissä järjestetään messuja, jotka toimitetaan ilman naispastoreita. Jumalanpalvelukset pidetään Mikael Agricolan kirkossa ja niiden järjestäjinä ovat mm. Helsingin tuomiokirkkoseurakunta ja Helsingin seurakuntayhtymä. Käsittääkseni tästä järjestelystä - ettei jumalanpalveluksissa pastoreina ole naisia - on selvästi sovittu. Näin mukaan on saatu niitä herätysliikejärjestöjä ja niiden piirissä olevia ihmisiä, jotka torjuvat naispappeuden. Eikä näissä jumalanpalveluksissa, jotka alkavat sunnuntaisin klo 12 Agricolan kirkossa, ole ollut toimittajina naispastoreita.

Oikein hyvä, että näin voidaan toimia. Näin otetaan huomioon myös ne kirkkomme jäsenet, jotka eivät omantunnon syistä voi osallistua naispastorin toimittamaan jumalanpalvelukseen. Eikä tällainen järjestely vie keneltäkään mitään. Helsingissä on suuri määrä kirkkoja, joissa naispastorit toimittavat jumalanpalveluksia. Myös Agricolan kirkossa on muina aikoina jumalanpalveluksia, joissa on naispastoreita. Niillä kirkon jäsenille, jotka hyväksyvät naispappeuden, on varmasti jumalanpalveluksia, joihin osallistua.

Tälläinen toiminta on synnyttänyt toki myös arvostelua.

Vammalassa - tai Sastamalassa - on sanottu, että kaikki sellaiset järjestelyt, joilla jumalanpalveluksen toimittajia järjestellään sukupuolen perusteella, ovat lainvastaisia. Erityisen innokkaasti tätä on toistanut piispa Kari Mäkinen. Muistan hyvin neuvottelun, jossa olin mukana silloin, kun vielä olin Vammalan seurakunnan kappalainen. Neuvottelussa puhuttiin siitä, miten ratkaistaisiin ongelma, joka aiheutui siitä, että Vammalan seurakunnassa oli naispastoreita ja etten minä voinut toimittaa messua yhdessä heidän kanssaan. Ehdotettiin esimerkiksi, että minut siirrettäisiin Sammaljoen kirkon pastoriksi. Siinä kirkossa melkein aina pastori toimittaa jumalanpalveluksen yksin, ja niin ongelma ratkeaisi. Tehtiin ehdotuksia myös muista järjestelyistä, joilla vältettäisiin se tilanne, johon sitten Vammalassa jouduttiin. Tässäkin neuvottelussa piispa Kari Mäkinen torjui kaikki järjestelyt, jotka tehtäisiin sukupuolen perusteella tai jotka voisi tulkita järjestelyiksi sukupuolen perusteella. Hän piti niitä laittomina.

Se, mikä oli Vammalassa laitonta, ei näytä olevan laitonta Helsingissä. Eihän näin voi olla. Eihän yhteiskunnan laki - ja nimenomaan sellaiseen lakiin tässä asiassa on vedottu - voi olla eri riippuen siitä, missä päin Suomen ollaan. Hyvin kummalliseksi asian tekee se, että piispa on myös tuomioistuimen puheenjohtaja. Hiippakunnan tuomiokapituli on myös tuomioistuin. Olisi aivan outoa, jos jollakin paikkakunnalla käräjäoikeus määräisi ankaran rangaistuksen teosta, joka toisella paikkakunnalla olisi sallittu tai jopa suositeltu. Ymmärrän, jos piispa on sitä mieltä, että hän pitää teologisesti ongelmallisena tai huonona järjestelyä, jolla pyritään antamaan kirkossa tilaa naispappeuden torjujille - vaikka olenkin näin ajattelevan piispan kanssa eri mieltä. Mutta sitä en ymmärrä, että hän sanoo sen olevan laitonta, ja toinen piispa ei pidä sitä laittomana. Tietääkseni Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli ei ole aikeissa puuttua siihen, miten Agricolan kirkossa toimitaan. Sen sijaan näyttää vahvasti siltä, että tällä toiminnalla on Helsingin piispan tuki.

keskiviikkona, syyskuuta 23, 2009

Lue muistaen että kohtaat elävän Jumalan

Tervehdys Pohjois-Suomesta. Olin eilen Rovaniemellä ja tänään Oulussa vieraana Evankelisten opiskelijoiden illassa. On mukava käydä pohjoisessa siksikin, että olen lähtöisin täältä.

Evankeliset opiskelijat kokoontuvat Rovaniemellä tiistaisin tiloissa, jotka ovat Kairatiellä. Soitin ennen iltaa vanhemmilleni Kemijärvelle ja kerroin meneväni tilaisuuteen Kairatielle. Isäni kertoi, että perheemme asui hetken Rovaniemellä talossa juuri tämän tien varrella. Minä en niitä aikoja muista – olin noin vuoden ikäinen, kun muutimme Kemijärvelle.

Katselin junan ikkunasta tutunnäköisiä maisemia. Pohjoisen Suomen metsät ovat erilaisia kuin etelän. Mäntyjä on paljon ja aluskasvillisuutta vähän. Näissä metsisssä näkee paljon kauemmaksi kuin etelässä. Syksy on täällä selvästi pidemmällä kuin Sastamalassa. Koivujen lehdet ovat aivan keltaisia mutta pääosin vielä puissa.

Tuollaisissa metsissä tuli aiemmin käytyä usein metsällä. Oli hienoa saada saaliiksi teeri. Vielä hienompaa oli kulkea hiljaisessa metsässä, tehdä nuotio, juoda kahvit, syödä eväät ja paistaa makkaraa. Odotan aikaa parempaa – että olisi taas mahdollisuus tähän. Toisaalta itsestähän se on pitkälti kiinni – miten käyttää aikansa, mihin käyttää vapaa-ajan, miten täyttää kalenterin ja miten paljon ottaa työtehtäviä. Kysymys, miksi meillä on jatkuvasti kova kiire, on niin monta kertaa esitetty ja niin kuluneen tuntuinen, ettei sen pohtiminen tunnu innostavalta. Mutta sitä pitäisi miettiä. Ja pohdinnan pitäisi johtaa toimenpiteisiin, joiden myötä ei ole niin kova kiire. Minun pitäisi tehdä tämä, koska kukaan ei tee sitä puolestani.

On ollut ilo tavata nuoria aikuisia, jotka tekevät suurella innolla työtä Jumalan valtakunnan asialla. Järjestävät iltoja, joissa opetetaan uskomme keskeisiä asioita, rukoillaan ja koetaan kristittyjen yhteyttä. Juontavat näitä iltoja, pitävät hartauksia, keittävät kahvia, kutsuvat mukaan ystäviään ja ottavat lämpimästi vastaan uudet tulijat. Tai majoittavat vierailevan puhujan. Lämmin kiitos minutkin majoittaneelle ystäväpariskunnalle. Oli oikein hyvä olla vieraananne.

Evankelisten opiskelijoiden illassa Rovaniemellä ja Oulussa aiheenani oli ja on Raamattu. Tässä muutama lainaus dioista esityksessäni:

- Jeesus on Jumala ja ihminen. Raamattu on Jumalan sana ja ihmisten sana. Emme jaa Jeesusta niihin osiin, jotka ovat ihmistä ja jotka ovat Jumalaa. Emmekä jaa Raamattua – tämä kohta on Jumalan sanaa, tämä ihmisten.

- Raamattu on sellainen, millaiseksi Jumala on sen tarkoittanut. Se on inhimillisen tuntuinen, rosoinen ja joskus epätarkkakin, ja kuitenkin se on Jumalan sana. Jumala kätkee usein loistonsa ja pukeutuu vaatimattomuuteen.

- Raamattu on enemmän kuin oikeaa tietoa. Jumala on, toimii ja puhuttelee sanassaan. Jumala oli ja toimi Jeesuksessa. Hänen sanansa on samankaltaista. Hienoa ettei tämä ole kiinni siitä, tuntuuko tältä.

- Raamatussa on pääsioita ja vähemmän tärkeitä asioita. Sanoma Jeesuksesta pääasia, ja se on kerrottu selvästi. Tämä ei tarkoita, ettei vähemmän tärkeistä tarvitse välittää. Martti Luther: - Jos löydän Raamatusta vähemmän kuin Kristuksen, en ole löytänyt tarpeeksi. Jos löydän enemmän kuin Kristuksen, olen jäänyt rutiköyhäksi.

- Jotkut sanovat: ”Raamatussa evankeliumi - sanoma pelastuksesta - on Jumalan sana, ei muu.” Raamattu ei opeta näin eikä luterilainen uskomme.

- Jotkut ovat tätä mieltä: ”Raamattua voi tulkita niin monella tavalla, kaikki on tulkintaa, eikä kukaan voi sanoa, että hänen tulkintansa olisi oikea.” Tämä on kevyt ja mieletön ajatus. Se sanotaan usein ajattelematta, mitä sanotaan. Monet asiat Raamatussa on sanottu selvästi ja yksiselitteisesti. Kyse on vain siitä, otetaanko todesta, mitä Raamattu sanoo.

- Onko Raamattu mielestämme vaikea kirja siitä syystä, että se sanoo sellaista, mitä emme haluaisi kuulla, mikä ei sovi tähän aikaan tai meidän omaa elämäämme? Mika Waltarin kerrotaan sanoneen: - Ennen ongelmani olivat Raamatun kohdat, joita en ymmärtänyt. Nyt ne kohdat, jotka ymmärrän.

- Lue Raamattua niin, että se on sinulle Jumalan sanaa. Anna sen kertoa, miten asiat ovat. Anna sen kertoa sekin, miten sitä tulee tulkita. Lue Raamattua muistaen, että kohtaat siinä elävän Jumalan. Lue Jeesusta etsien, pääasiasta käsin. Jos se avautuu, avautuu paljon muutakin. Jos ei avaudu, jää avautumatta paljon muutakin. Lue kokonaisuutena – Uutta ja Vanhaa testamenttia. Jumala on antanut tulla Raamattuun juuri ne kirjat, jotka siinä ovat.

- Raamatussa on laki ja evankeliumi. Lain tehtävä kertoa Jumalan tahto ja osoittaa, että olemme syntisiä. Evankeliumi kertoo tien taivaaseen.

perjantaina, syyskuuta 18, 2009

Moitteita joista en osaa ottaa oppia

Kuulin eilen, mitä muuan vammalalainen kylällä oli puhunut minusta. Hän oli moittinut minua ankarasti. Hänen mielestään olin toiminut hävyttömästi muutama viikko sitten sunnuntaina 16.8. Tuolloin oli Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa juhlamessu, jolla kirkko otettiin uudelleen käyttöön. Messua oli toimittamassa kaksi piispaa - nykyinen arkkipiispa Jukka Paarma ja edellinen John Vikström. Olin saanut kovia moitteita siitä, että olin järjestänyt juuri tuoksi sunnuntaiksi myös Karkun evankelisella opistolla pidettyyn messuun piispan. Siellä saarnasi piispa Olavi Rimpiläinen.

Piispa Olavi Rimpiläisen vierailu opistolla liittyi raamattuteologisiin päiviin, joiden ajankohta oli sovittu jo yli vuosi sitten. Noin vuosi sitten saarnaajaksi messuun, jolla raamattuteologiset päivät alkaisivat, pyydettiin piispa Oulusta. Hän oli mukana tapahtumassa muutenkin. Vuosi sitten tuskin kukaan tiesi, minä viikonvaihteena Tyrvään Pyhän Olavin kirkko otetaan jälleen käyttöön.

Olin saanut moitetta myös siitä, että laitoin messun nimeksi Riemumessu sunnuntaina 30.8., jolloin saimme pitkästä aikaa Markus Malmivaaran kanssa toimittaa messun Sastamalan seurakunnan kirkossa. Messu pidettiin Karkun kirkossa. Tästäkään moitteesta en osaa ottaa oppia. Riemumessu on annettu nimeksi jumalanpalvelukselle, jonka Antti Saarenketo ja Jussi Pyysalo sanoittivat ja sävelsivät joskus 1990-luvun loppupuolella. Tuona viikonvaihteena Karkun evankelisella opistolla oli nuorten tapahtuma ja tapahtuman ohjelman suunnittelijat, joihin en kuulunut, olivat sopineet, että sunnuntain jumalanpalvelus toimitetaan tämän riemumessun järjestyksen mukaan. He olivat olleet yhteydessä silloiseen kirkkoherran sijaiseen ja saaneet luvan, että riemumessu voidaan pitään Karkun kirkossa ja että he voivat pyytää pastorit, jotka toimittavat messun. Kun jumalanpalvelus pidetään kaavan mukaan, jolle on annettu nimeksi riemumessu, kyseistä jumalanpalvelusta on syytä nimittää myös ilmoituksissa sille annetulla nimellä.

Ensi vuonna raamattuteologiset päivät Karkun evankelisella opistolla ovat 15.-17.8., jos Jumala suo. Myös tuolloin sunnuntain messuun on pyydetty saarnaajaksi piispa Olavi Rimpiläinen ja hän on sanonut tulevansa, "jos eletään ja terveitä ollaan".

Olet tervetullut myös ensi sunnuntaina jumalanpalvelukseen ja Herran pöytään Karkun evankeliselle opistolle.

perjantaina, syyskuuta 11, 2009

Matka Israeliin

Ensi vuoden suunnitelmiini kuuluu matkan vetäminen Israeliin. Matkan nimeksi on sovittu "Taistelujen Israel".

Käymme paikalla, jossa Saul ja Joonatan kävivät viimeisen taistelunsa. Kiipeämme Masadan linnoitukseen ja mietimme, voidaanko Jumalan valtakuntaa rakentaa miekoilla. Tutustumme Jerusalemin piirityksiin ja valloituksiin. Kuljemme Jeesuksen jalanjäljissä Gennesarin järven rannoilla ja Jerusalemissa. Uimme tai kellumme Kuolleessameressä. Tutustumme Israelin itsenäistymiseen ja siihen liittyviin taisteluihin vuonna 1948 sekä kuuden päivän sotaan vuonna 1967. Toisena matkan johtajana on everstiluutnantti Timo Vehviläinen.

Mitä jos lähtisit tälle matkalle mukaan? Minulta (puh. 050 571 4797) tai Timolta (puh. 040 507 2082) voi kysyä lisää ja meille voi ilmoittautua jo nyt. Israelin matkat eivät ole kovin halpoja. Tämä matka maksaa n. 1300 euroa ja retket n. 250 euroa. Matka on puolihoidolla hyvässä hotellissa.

Matkalle on tarkoitus lähteä maanantaina 8.11.2010. Paluu on keskiviikkona 17.11. Matkanjärjestäjänä on Toiviomatkat.

Kaikki ovat Jumalan luomia ja Jeesuksen lunastamia

Seuraan suurella kiinnostuksella tapahtumia Afganistanissa. Viime päivinä on puhuttu aika paljon iskusta, jonka länsimaiset Isaf-joukot tekivät viime viikolla Pohjois-Afganistanissa. Ilmaiskulla tuhottiin kaksi tankkiautoa, jotka talebanit olivat ottaneet haltuunsa. Iskussa kuoli paitsi ilmeisesti suuri määrä taleban-kapinallisia myös paljon siviilejä - joidenkin arvioiden mukaan n. 50, joidenkin mukaan vielä enemmän.

Varmaankin on helppo antaa ohjeita täältä kaukaa. Silti ihmettelen tällaisia iskuja. Eikö tosiaan tiedetty, etteivät kaikki tankkiautojen lähettyville tulleet olleet kapinallisia? Eikö näin tuhoisista toimista pitäisi pidättyä, jos vähänkin epäillään, että iskussa voi kuolla suuri määrä siviilejä? Siviilit olivat tulleet ilmeisesti paikalle, koska talebanit olivat luvanneet heille ilmaista tai halpaa polttoainetta. Jos Saksassa tai Yhdysvalloissa rikolliset varastavat kaksi tankkiautollista bensaa, varastettua saalista ei tietenkään hävitetä ilmaiskulla, jos on vaara, että iskussa kuolee kymmeniä siviilejä. Jos tällainen isku tehtäisiin ja siviilejä kuolisi tuollainen määrä, iskusta päättäneet tuskin olisivat viroissaan iskun jälkeen monta päivää. Toivottavasti kyse ei ole siitä, että länsimaista ihmistä pidetään arvokkaampana kuin afgaania. Jokainen on yhtä arvokas. Kaikki ovat Jumalan luomia ja Jumalan Pojan lunastamia.

Tällaisilla iskuilla on luultavasti hyvin huonot seuraukset. Sillä on huonot seuraukset, jos länsimaalaisia pidetään arvokkaampina kuin afgaaneja. Puhumattakaan jos länsimaalaisten omaisuutta pidetään arvokkaampana kuin afgaanisiviilejä. Talebanit saavat uusia tukijoita tai taistelijoita riveihinsä. Heidän lupauksiaan kuunnellaan tarkemmin kuin ennen ja monet uskovat niihin. Yhä enemmän on niitä, jotka pitävät länsimaalaisia sotilaita - eivät auttajina - vaan vihollisina. Ja länsimaalaisten joukkojen toiminta Afganistanissa vaikeutuu ja operaatio, jonka tarkoitus on auttaa Afganistanin hallintoa, on yhä hankalampi.

keskiviikkona, syyskuuta 09, 2009

Isien ja poikien leiri sekä ripari

Viime viikonvaihteessa olin isien ja poikien leirillä Karkun evankelisella opistolla. Vuosi sitten tällainen leiri järjestettiin opistolla ensimmäisen kerran. Sain vetää leirin yhdessä ystäväni Ari Kuuselan kanssa. Leirille osallistui 26 isää, poikia oli noin 40. On valtavan tärkeää, että isät ja pojat ovat ja tekevät yhtä ja toista mukavaa yhdessä. Erityisen tärkeää on, että isät ja pojat ovat yhdessä uskonasioiden äärellä. Että isät yhdessä poikiensa kanssa laittavat kädet ristiin, hiljentyvät kuuntelemaan Jumalan sanaa ja polvistuvat ehtoolliselle, sillä on suuri ja hyvä vaikutus poikiin.

Luimme isien kanssa leirin aikana muutaman kohdan Paavalin kirjeestä efesolaisille ja puhuimme niistä. Esimerkiksi näistä kohdista puhuimme: "Ja te isät, älkää herättäkö lapsissanne vihaa, vaan kasvattakaa ja ojentakaa heitä Herran tahdon mukaan" (Ef 6:4). "Miehet, rakastakaa vaimoanne niin kuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi henkensä sen puolesta" (Ef 5:25).

Ensi vuonna isien ja poikien leiri on tarkoitus järjestää 4.-5.9. Tervetuloa! Leirille voi ilmoittautua Karkun evankeliselle opistolle (puh. 03 513 4151).

Ensi vuonna vedän myös rippikoulun - jos Jumala suo. Rippikoulu alkaa Karkussa opistolla tiistaina 27.7. ja päättyy konfirmaatioon sunnuntaina 8.8. Tiedätkö jonkun joka miettii, missä kävisi ensi kesänä rippikoulun? Tämä on yksi hyvä vaihtoehto - turvallinen rippikoulu, jossa opetetaan ja pyritään elämään todeksi luterilaista uskoa. Sen keskeisimmät asiat ovat Jumalan armo ja luottamus Jumalan sanaan. Leiri maksaa 300 euroa ja sille voi ilmoittautua opistolle. Vielä muutama paikka on vapaana.

Ensi viikonvaihteessa Karkussa opistolla on viime kesän opiston ripareiden jatkikset. Mukaan tulee paljon nuoria. Muistathan rukouksissa viikonvaihdetta. Kunpa osaisimme oikealla tavalla pitää esillä evankeliumia hyvästä Vapahtajasta, joka rakastaa. Sunnuntaina klo 11 opistolla on messu. Olet lämpimästi tervetullut yhdessä näiden nuorten kanssa kuulemaan Sanaa ja polvistumaan Herran pöytään.