Jari Rankisen nettipäiväkirja

perjantaina, syyskuuta 27, 2013

Vapaalla

Tärkeää on, että työikäinen ja -kykyinen saa olla työssä. Työ on niin paljon muutakin kuin toimeentulon hankkimista. Se on jopa Jumalan palvelemista. Työssä voi palvella toisia ihmisiä, toimia heidän hyväkseen. Ja kun palvelee toisia ihmisiä, palvelee Jumalaa. Kunpa sisäistäisimme tämän yhä syvemmin - ja arkiseen työhön on paljon sisältöä, tarkoitusta, mielekkyyttä ja voimia.

Tärkeää on myös, että saa olla vapaalla. Minulla alkoi eilen muutaman päivän loma. Huomenna kylläkin olen työssä ja mutta sitten taas sunnuntaina ja ensi viikolla lomalla. Tänään on ollut hieno, virkistävä lomapäivä. Aamulla hämärässä lähdin koiramme Rollen kanssa metsään. Melkein heti sinne päästyämme Rolle löysi supikoiran jäljen ja ajoi jonkin aikaa. Kiukkuinen supi löytyi ojasta - supi on harvinaisen taitava metsän eläin piiloutumaan. Rähinä Rollen ja supin kesken oli melkoinen. Tämä oli ensimmäinen tämän syksyn supikoira, joita näillä seuduilla on todella paljon. Ne hävittävät melkoisen määrän lintuja ja jäniksen poikasia ja tekevät muutakin tuhoa.

Nyt padassa kiuhuu jänis, josta on tarkoitus valmistaa illan ateria. Saamme vieraaksemme pojat ja Juhon morsiammen. Vähän jännittää, miten padan valmistus onnistuu. Teen sen tällä kertaa vasta ystävältäni saamani reseptin mukaan. Päivän molemmat hankkeet ovat oikein hyvää vastapainoa työlleni.

Kolmas käsky käskee pyhittää lepopäivän. Tarvitsemme pyhittämistä - sitä että lepopäivä annetaan Jumalalle, ollaan tekemisissä Jumalan kanssa ja annetaan hänen hoitaa meitä. Hän hoitaa meitä sanallaan ja sakramentillaan, ehtoollisella. Tarvitsemme myös lepoa. Tämä Jumalan käsky on viisas ja meille parhaaksi. Luojamme tietää, mitä tarvitsemme. Viisasta ja meille parhaaksi on kaikki muukin, mitä Jumala käskee tai kieltää.

lauantaina, syyskuuta 14, 2013

Armolahjoista

Olen jutellut muutamien ystävieni kanssa armolahjoista. Jos pitäisi tiivistää ajatukset armolahjoista seitsemään lauseeseen, itse ehkä kirjoittaisin nämä seitsemän vähän pidennettyä lausetta:

- Jumala haluaa, että hänen antamiaan lahjoja käytetään. Jumalan lahjat eivät ole jotakin epäilyttävää eikä niitä tarvitse pelätä.

- Armolahjoja on monenlaisia - jotkut niistä saimme jo silloin, kun Jumala loi meidät ja antoi erityisiä taitoja, joita meillä on. Mikä tahansa taito, joka on palvelee Jumalan valtakuntaa, on armolahja.

- Jumala lahjoja voidaan käyttää oikein tai väärin, hyvin tai huonosti, viisaasti tai tyhmästi, rakentaen tai hajottaen; Raamattu opettaa, miten lahjoja käytetään oikein, hyvin, viisaasti ja rakentaen. Tulee opettaa, mitä Raamattu opettaa armolahjoista - ja varsinkin ennen kuin käytetään lahjoja, jotka ovat joillekin vieraita.

- Armolahjat ovat sitä varten, että niillä rakennetaan seurakuntaa, Jumalan omien joukkoa.

- Armolahjat eivät ole ehto, että voi olla Jumala oma, tai mittari, miten rakas on Jumalalle tai miten lähellä on Jumalaa.

- Jumala puhuu Raamatussa ja armolahjat palvelevat parhaimmillaan sitä tarkoitusta, että Jumalan lupaukset ja kehotukset Raamatussa tulevat vielä tärkeämmiksi. Jumala voi puhua profetiassa ja usein puhuu mutta ei voi olla varma, että profetia on viesti Jumalalta; Raamatun lupauksista ja kehotuksista voi olla varma.

- Armolahjojen tehtävä on palvella varsinkin evankeliumia: että monelle selviäisi, mitä Jeesus on tehnyt kaikkien puolesta, ja tämä selviäisi vielä syvemmin. Meidän tulisi rukoilla lahjoja, jotka palvelevat tätä tarkoitusta.

tiistaina, syyskuuta 03, 2013

Nokia päätti lopettaa kännyköiden tekemisen

Tänään uutissa on kerrottu, että Nokia lopettaa kännyköiden valmistamisen. Yhtiön osat, jotka ovat suunnitelleet, kehittäneet ja tehneet puhelimia, on myyty Microsoftille. Päätös koskettaa myös meidän perhettämme - puolisoni Minna on ja on ollut vuosia Nokian palveluksessa ja hänen työnsä liittyy puhelimiin. Aika näyttää, jatkuuko työ ja missä se mahdollisesti jatkuu.

Vein tänään Minnan Tampereelle. Linja-autolla, jolla hän oli suunnitellut menevänsä töihin, ei ehkä olisi ehtinyt työntekijöille tarkoitettuun tiedotustilaisuuteen. Juttelimme matkalla asiasta, josta olemme puhuneet ennenkin. Suomeen tarvitaan kipeästi työtä ja yrityksiä, jotka tuovat rahaa maahan. Tätä työtä on vähemmän kuin ennen. Nokia on ollut tällainen yritys, ja on toki vieläkin, vaikka pienemmässä määrin kuin ennen. Vain työ ja yritykset, jotka tuovat maahan rahaa, voivat ylläpitää yhteiskuntaa, jollainen Suomi on ollut. Palvelujen tuottaminen toinen toiselle ei voi rahoittaa vaurasta hyvinvoitia.

Voi olla, ettei tule mitään läheskään sellaista, mitä Nokia oli suurimmallaan. Mutta monet pienemmät yritykset, jotka tuovat rahaa ulkomailta, voivat täyttää aukkoa, joka jää yhdestä suuresta tai suuren huomattavasta pienenemisestä.

Kuuntelin vasta radiosta suomalaisen marja-alan yrittäjän haastattelua. Kuulin, että suomalaisille marjoille on kysyntää ulkomailla paljon enemmän kuin mitä on tarjota. Yrittäjä kertoi myös, että suomalaiset poimivat ja ovat halukkaita poimimaan niin vähän marjoja, että täytyy tuoda poimijoita Kaukoidästä. Euroja, joita tämä bisnes tuottaa, voisi siis jäädä paljon enemmän voitelemaan hyvinvointiyhteiskunnan rattaita mutta nyt ei jää. En tunne tätä alaa, silti minusta tuntuu, että suomalainen marjabisnes voisi olla paljon suurempaa kuin se on ja se voisi tuoda paljonkin euroja maahamme. Vain hyvin pieni osa metsän marjoista kootaan talteen ja marjoja taidetaan jalostaa Suomessa sittenkin aika vähän. Niitä, jotka maksavat hyvin puhtaista marjoista ja niistä tehdyistä tuotteista, on epäilemättä monissa maissa paljon. Kuulin toisen yrittäjän puhuvan suomalaisista ahvenista ja muistakin kaloista. Ahvenfileitä menisi tämän yrittäjän mukaan ulkomaille niin paljon kuin niitä olisi. Mutta niitä ei ole, koska ahvenia kalastetaan ja fileroidaan Suomessa niin vähän. Ystäväni kertoi Suomessa käyneiden japanilaisten todenneen, että jos heillä olisi tällainen määrä järviä ja niiden kaloja, he tekisivät niistä todella merkittävän bisneksen.

Suomen hyvinvoinnin kannalta ratkaiseva kysymys on, onko meillä työtä, joka tuottaa vaurautta - siis työtä joka tuo rahaa muualta. Ehkä vielä tärkeämpi kysymys on, onko meillä halua tehdä myös työtä, joka ei ole aina mielyttävää. Hyvinvointi vaatii myös sellaista työtä ja sen tekijöitä.

Voi olla, että suuri osa Nokian työntekijöistä tai vaikka kaikki, jotka siirtyvät Microsoftin palvelukseen, säilyttävät työpaikkansa ja tukevat edelleen osaltaan Suomen hyvinvointia. Onhan sekin mahdollista, että kaupan myötä Microsoftin puhelinbisnes kasvaa voimakkaasti ja Suomeen saadaan lisää työtä. Nämä eivät kuitenkaan taida olla kovin todennäköisiä mahdollisuuksia.

Tällaisenakin päivänä on hyvä saada luottaa Jumalaan, jolla on valta ja joka on luvannut pitää meistä huolta.