perjantaina, syyskuuta 27, 2013

Vapaalla

Tärkeää on, että työikäinen ja -kykyinen saa olla työssä. Työ on niin paljon muutakin kuin toimeentulon hankkimista. Se on jopa Jumalan palvelemista. Työssä voi palvella toisia ihmisiä, toimia heidän hyväkseen. Ja kun palvelee toisia ihmisiä, palvelee Jumalaa. Kunpa sisäistäisimme tämän yhä syvemmin - ja arkiseen työhön on paljon sisältöä, tarkoitusta, mielekkyyttä ja voimia.

Tärkeää on myös, että saa olla vapaalla. Minulla alkoi eilen muutaman päivän loma. Huomenna kylläkin olen työssä ja mutta sitten taas sunnuntaina ja ensi viikolla lomalla. Tänään on ollut hieno, virkistävä lomapäivä. Aamulla hämärässä lähdin koiramme Rollen kanssa metsään. Melkein heti sinne päästyämme Rolle löysi supikoiran jäljen ja ajoi jonkin aikaa. Kiukkuinen supi löytyi ojasta - supi on harvinaisen taitava metsän eläin piiloutumaan. Rähinä Rollen ja supin kesken oli melkoinen. Tämä oli ensimmäinen tämän syksyn supikoira, joita näillä seuduilla on todella paljon. Ne hävittävät melkoisen määrän lintuja ja jäniksen poikasia ja tekevät muutakin tuhoa.

Nyt padassa kiuhuu jänis, josta on tarkoitus valmistaa illan ateria. Saamme vieraaksemme pojat ja Juhon morsiammen. Vähän jännittää, miten padan valmistus onnistuu. Teen sen tällä kertaa vasta ystävältäni saamani reseptin mukaan. Päivän molemmat hankkeet ovat oikein hyvää vastapainoa työlleni.

Kolmas käsky käskee pyhittää lepopäivän. Tarvitsemme pyhittämistä - sitä että lepopäivä annetaan Jumalalle, ollaan tekemisissä Jumalan kanssa ja annetaan hänen hoitaa meitä. Hän hoitaa meitä sanallaan ja sakramentillaan, ehtoollisella. Tarvitsemme myös lepoa. Tämä Jumalan käsky on viisas ja meille parhaaksi. Luojamme tietää, mitä tarvitsemme. Viisasta ja meille parhaaksi on kaikki muukin, mitä Jumala käskee tai kieltää.