Pohjoisen rauhaa ja etelän kohua
Olin viime viikolla kalaretkellä Enontekiöllä. Oli ainakin minulle hyvä ja virkistävä retki. Hienoa ja etuoikeus että saa tehdä myös tällaista työtä. Ilmat olivat kalastukselle oikein hyvät - pääosin puolipilvistä ja lämpöasteita 10-15. Vanhempien ja nuorempien miesten kesken oli hyvä olla Sanan äärellä. Lapin luonto koskettaa miellyttävällä tavalla, vaikka hyttysiä onkin. Erämaajoen varrella on ihmeellinen rauha. Ja kalojakin saimme jonkin verran. Retken suurimman taimenen pituus oli 43 cm, suurimman siian paino 1,2 kg ja suurimman hauen 2,4 kg. Jäämeri on yleensä varma kalapaikka. Nyt löytyi hyvä kallioinen ranta, jolla emme ole käyneet aiemmin näillä retkillä. Siitä saimme mukaamme turskia ja seitejä sen verran, että niistä tehtiin seuraavan päivän lounas.
Ensi kesänä on tarkoitus järjestää samanlainen retki. Pääsetkö mukaan?
Tuollaisella retkellä tulee seurattua uutisia aika vähän. Päivi Räsäsen puheen synnyttämä kohu tuli kyllä huomattua. Harvoin puhe saa aikaan näin paljon keskustelua. Kansanlähetyspäivillä pidetty puhe on hyvä. Onkohan moni sen kommentoijista lukenut sen? Sisäministeri muistutti periaatteesta, jonka mukaan Jumalaa tulee totella enemmän kuin ihmisiä. Joissakin tilanteissa Jumalaa on toteltava jopa enemmän kuin ihmisten säätämiä lakeja. Tämä oli vain yksi pieni osa puhetta.
Ymmärrän Päivi Räsäsen puheen arvostelua jossain määrin pieneltä osin: Onko Suomessa ministerin tuollaisessa tilanteessa tarpeen muistuttaa, että Jumalaa tulee totella enemmän kuin lakia? Niitä, jotka maassamme joutuvat miettimään, kumpaa noudattaa - Jumalan käskyä vai määrättyä läkia - on hyvin vähän. Niitä tilanteita, joissa tämä kysymys on todellinen, on meidän yhteiskunnassamme hyvin harvoin. Innostaako tällainen pohdinta joitakin tekemään vastoin lakia myös tilanteessa, jossa kristityn pitäisi noudattaa lakia? Tietenkään tätä sisäministeri ei tarkoittanut. Luodaanko pohdinnalla uhkakuvia, jotka eivät ainakaan nyt ole Suomessa totta?
Mutta sitä suurta arvostelun tulvaa on vaikea ymmärtää. Jotkut tuntuvat olevan sitä mieltä, ettei missään tilanteessa voi toimia vastoin säädettyä lakia. Tätä tuskin kuitenkaan tarkoitetaan. Vai ollaanko sitä mieltä, että Saksassa muutama vuosikymmen sitten lakia noudattaneet toimivat oikein ja esimerkillisesti ja ne, jotka kuuntelivat enemmän Jumalaa kuin natsien määräämiä lakea, väärin ja tuomittavasti? Tai tekikö Nelson Mandela väärin vastustaessaan Etelä-Afrikassa säädettyjä lakeja? Tuntuu, että ajattelematta sen enempää vastataan toimittajien kysymyksiin tai kirjoitetaan blogiin. Ollaan hämmästyttävän pinnallisia ja pelätään, mitä ei saisi pelätä. Toimivatko ne, jotka päättävät monista meille tärkeistä asioista, muissakin asioissa näin?
Luterilaisuus opettaa uskollisuutta esivallalle - on toimittava esivallan määräysten mukaan - koska Raamattu opettaa sitä. Luterilaisuus opettaa myös tätä Raamatun opettamaa poikkeusta: Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä. Jos Jumalan laki ja yhteiskunnan laki ovat ristiriidassa, kristityn tulee toimia edellisen mukaan. Päivi Räsänen ei siis puhunut luterilaisesta uskosta poikkeavaa. Kristityt lukevat Raamattua kokonaisuutena ja Uudesta testamentista käsin. Jumalan lakia, jota meidän tulee noudattaa, eivät ole esimerkiksi Vanhan testamentin ruokamääräykset, koska Uusi testamentti kertoo, etteivät ne määräykset koske kristittyjä ja aikaa Jeesuksen jälkeen.
Mietin, millaiseksi yhteiskuntamme on muuttunut ja muuttuu. Jos tällainen kohu syntyy tällaisesta puheesta, millaisia kohuja on tulevaisuudessa? Onko kohta enää lupa uskoa ja elää luterilaisen uskon mukaisesti? Sen mukaan Raamattu on uskon ja elämän ylin ohje. Sen mukaan Jeesus on ainoa tie taivaaseen. Sen mukaan Jumalaa tulee kuunnella enemmän kuin ketään tai mitään muuta ja Jumala puhuu Raamatussa. Ehkä tulevaisuudessa monet Suomessakin ovat samassa tilanteessa kuin monet kristityt eri puolilla maailmaa: Vaaditaan tekemään, minkä Jumala kieltää.
Voimia, hyvän Herramme siunausta sisäministerillemme.
Ensi kesänä on tarkoitus järjestää samanlainen retki. Pääsetkö mukaan?
Tuollaisella retkellä tulee seurattua uutisia aika vähän. Päivi Räsäsen puheen synnyttämä kohu tuli kyllä huomattua. Harvoin puhe saa aikaan näin paljon keskustelua. Kansanlähetyspäivillä pidetty puhe on hyvä. Onkohan moni sen kommentoijista lukenut sen? Sisäministeri muistutti periaatteesta, jonka mukaan Jumalaa tulee totella enemmän kuin ihmisiä. Joissakin tilanteissa Jumalaa on toteltava jopa enemmän kuin ihmisten säätämiä lakeja. Tämä oli vain yksi pieni osa puhetta.
Ymmärrän Päivi Räsäsen puheen arvostelua jossain määrin pieneltä osin: Onko Suomessa ministerin tuollaisessa tilanteessa tarpeen muistuttaa, että Jumalaa tulee totella enemmän kuin lakia? Niitä, jotka maassamme joutuvat miettimään, kumpaa noudattaa - Jumalan käskyä vai määrättyä läkia - on hyvin vähän. Niitä tilanteita, joissa tämä kysymys on todellinen, on meidän yhteiskunnassamme hyvin harvoin. Innostaako tällainen pohdinta joitakin tekemään vastoin lakia myös tilanteessa, jossa kristityn pitäisi noudattaa lakia? Tietenkään tätä sisäministeri ei tarkoittanut. Luodaanko pohdinnalla uhkakuvia, jotka eivät ainakaan nyt ole Suomessa totta?
Mutta sitä suurta arvostelun tulvaa on vaikea ymmärtää. Jotkut tuntuvat olevan sitä mieltä, ettei missään tilanteessa voi toimia vastoin säädettyä lakia. Tätä tuskin kuitenkaan tarkoitetaan. Vai ollaanko sitä mieltä, että Saksassa muutama vuosikymmen sitten lakia noudattaneet toimivat oikein ja esimerkillisesti ja ne, jotka kuuntelivat enemmän Jumalaa kuin natsien määräämiä lakea, väärin ja tuomittavasti? Tai tekikö Nelson Mandela väärin vastustaessaan Etelä-Afrikassa säädettyjä lakeja? Tuntuu, että ajattelematta sen enempää vastataan toimittajien kysymyksiin tai kirjoitetaan blogiin. Ollaan hämmästyttävän pinnallisia ja pelätään, mitä ei saisi pelätä. Toimivatko ne, jotka päättävät monista meille tärkeistä asioista, muissakin asioissa näin?
Luterilaisuus opettaa uskollisuutta esivallalle - on toimittava esivallan määräysten mukaan - koska Raamattu opettaa sitä. Luterilaisuus opettaa myös tätä Raamatun opettamaa poikkeusta: Enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä. Jos Jumalan laki ja yhteiskunnan laki ovat ristiriidassa, kristityn tulee toimia edellisen mukaan. Päivi Räsänen ei siis puhunut luterilaisesta uskosta poikkeavaa. Kristityt lukevat Raamattua kokonaisuutena ja Uudesta testamentista käsin. Jumalan lakia, jota meidän tulee noudattaa, eivät ole esimerkiksi Vanhan testamentin ruokamääräykset, koska Uusi testamentti kertoo, etteivät ne määräykset koske kristittyjä ja aikaa Jeesuksen jälkeen.
Mietin, millaiseksi yhteiskuntamme on muuttunut ja muuttuu. Jos tällainen kohu syntyy tällaisesta puheesta, millaisia kohuja on tulevaisuudessa? Onko kohta enää lupa uskoa ja elää luterilaisen uskon mukaisesti? Sen mukaan Raamattu on uskon ja elämän ylin ohje. Sen mukaan Jeesus on ainoa tie taivaaseen. Sen mukaan Jumalaa tulee kuunnella enemmän kuin ketään tai mitään muuta ja Jumala puhuu Raamatussa. Ehkä tulevaisuudessa monet Suomessakin ovat samassa tilanteessa kuin monet kristityt eri puolilla maailmaa: Vaaditaan tekemään, minkä Jumala kieltää.
Voimia, hyvän Herramme siunausta sisäministerillemme.
posted by Jari Rankinen | 11:02 ap.
1 Comments:
Luin täydellä sympatialla kuvaustasi Enontekiön kalastusreissustanne. Juuri näin ihminen kokee ja elää parhaita hetkiään Jumalan luomakunnassa, lähellä kahta elämänantajaa: Jumalaa (hänen sanaansa) ja hänen elämänantimiaan (villiä luontoa joka muistuttaa meitä viljelystä ja varjelusta). Minäkin voisin tällaisiin riemuiten ja nöyrästi osallistua.
Jäämeren Kuolansuun luostarissa kilvoitteli 1500-luvun puolivälissä (Lutherin aikalainen) Pyhä Teodorit Lappalainen, luostarin perustaja ja saamelaisten rakastama munkki. Hän ja hänen luostarinsa saavutti lappilaisen kansan sympatiat köyhällä ja nöyrällä elämän- ja uskonasenteellla paljon paremmin kuin mahtavamman Trifon Petsamolaisen (k. 1583) Petsamon luostarin veljestö. Teodoritin luostarin veljestö eli Jäämeren kalalla ja kerjuusäkin tuotteilla.
Luterilaiselle uskolle ja sen tunnustukselle uskollisia ovat - kuitenkin - ne kirkkomme jäsenet, uskovat, kastetut ja toimijat, jotka pysyvät uskollisina kirkolliskokoustemme, piispojemme ja niiden puhtaasti julistamaan Raamatun sanaan. Tämä on meille annettu aika; me hyväosaiset voimme kalastaa haluamassamme Jumalan luonnossa. Se on meille yhteistä. Mutta rinnallamme elää miljoonia lähimmäisiä, jotka odottavat hyväksymistämme (JUmala on heidät jo hyväksynyt). Emme voi kieltää armoa lähellämme tai kaukana!
Lähetä kommentti
<< Home