Jari Rankisen nettipäiväkirja

torstaina, helmikuuta 25, 2010

Terveisiä Vuontispirtiltä

Lähdimme viime lauantaina Satakunnasta ja Pirkanmaalta kohti Lappia. Perillä olimme illalla, ja nyt täällä on nautittu neljä päivää. On hiihdetty, lasketeltu, saunottu, syöty hyvää ruokaa, oltu yhdessä, levätty ja seurattu urheilua olympilaisissa. On luettu Sanaa ja keskusteltu siitä. Aiheenamme on Ensimmäinen Pietarin kirje. Välillä pakkasta on ollut noin 30 astetta. Sellaisellakin ilmalla ulkoilu Lapissa on aivan mahdollista.

Eilen pakkasta on alle 20. Hiihdin muutamien matkatovereideni kanssa Hannukurun autiotuvalle ja takaisin. Autiotuvalla joimme totta kai kahvit tulen humistessa kaminassa. Olemme majoittuneet Vuontispirtillä komean tunturin, Vuontiskeron, kupeessa.

Tässä muutama kuva maisemista täällä.









Ensi vuonna on tarkoitus tehdä samanlainen matka samoihin maisemiin. Tervetuloa mukaan!

perjantaina, helmikuuta 19, 2010

Suurin niistä on rakkaus

En ole laittanut tänne nettipäiväkirjaan kuvia Sakusta. Jotkut ovat pyytäneet, että laittaisin. Tässä koirastamme muutama kuva.







Sitten toisiin asioihin: Eilen oli siis arkkipiispanvaalin ensimmäinen kierros. Toisella kierroksella ovat mukana piispa Kari Mäkinen ja professori Miikka Ruokanen. Toinen äänestys on torstaina 11.3. Asia on tottakai tärkeä. Rukouksemme olkoon, että tapahtuu Jumalan tahto.

Toisesta kierroksesta tulee varmaankin hyvin tasainen. Jos pitäisi veikata, veikkaisin, että Miikka Ruokanen saa niukasti enemmän ääniä.

Huomenna on tarkoitus lähteä kohti pohjoista. Vedän yhdessä Paavo Toikan kanssa matkan Vuontispirtille ja Pallas-Yllästuntureille. Tuntuu oikein mukavalta päästä Lappiin hiihtämään, laskettelemaan ja hiljentymään Sanan äärellä.

Tämän viikon keskiviikkona alkoi pääsiäistä edeltävä paastonaika. Viime sunnuntaina jumalanpalveluksissa luettiin Ensimmäisen korinttilaiskirjeen 13. luku. Kirjoitin eilen lähettämässäni tukirengaskirjeessä tästä luvusta seuraavaa:

*Paavali opettaa Ensimmäisen Korinttilaiskirjeen luvussa 13, mikä on hienointa ja mitä pitäisi arvostaa enemmän kuin mitään muuta. Hienointa ei ole, että ihminen on älykäs, taitava tai sanavalmis. Sitä ei pitäisi arvostaa eniten, että jollakulla on lahjoja, joita monilla ei ole. Hienointa on, että joku rakastaa. Vasta sitten lahjat, joita on saanut, ovat arvokkaita, kun niillä osoitetaan rakkautta.

*Rakkaus ei ole niinkään puhetta rakkaudesta. Se on konkreettisia tekoja. Se on esimerkiksi sitä, ettei kersku ja pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti tai iloitse vääryydestä. Rakkaus on sitä, että toimii niiden ohjeiden, käskyjen ja kieltojen mukaan, jotka Jumala antaa Raamatussa.

*Mutta miksi tämä Raamatun kohta luetaan juuri ennen paastonaikaa? Ennen kuin lähdetään seuraamaan Jeesuksen matkaa kohti ristiä. Siksi että tämä kohta puhuu nimenomaan Jeesuksesta ja hänen rakkaudestaan. Hän rakasti enemmän ja paremmin kuin kukaan. Hänen rakkautensa meitä kohtaan on juuri sellaista, millaiseksi Paavali kuvaa todellisen rakkauden. Hän rakkautensa on ihmeellistä ja valtavaa. Hän kulki tien ristille, kuoli puolestamme ja sovitti kuolemaan syntimme. Hän armahtaa, välittää ja tahtoo pelastaa.

*Se, että Paavalin kuvaus rakkaudesta kertoo varsinkin Jeesuksen rakkaudesta, ei tarkoita, että meidän ei tarvitsekaan rakastaa. Tarvitsee kyllä mutta tärkeää on muistaa, mistä saamme voimaa rakastaa. Sitä saamme Jeesuksen rakkaudesta. Se, että saa kokea Jeesuksen ihmeellistä rakkautta, lämmittää meitä ja saa meidät osoittamaan rakkautta. Tässä elämässä rakkautemme on kyllä vähäistä mutta vähäinenkin rakkaus on merkittävää.

Avaa Raamattusi ja lue Paavalin ensimmäisestä kirjeestä korinttilaisille luku 13.

torstaina, helmikuuta 11, 2010

Onko vastoin Jumalan tahtoa vai ei?

Eilen julkaistiin piispainkokouksen selvitys, joka ottaa kantaa homosuhteessa elävien parien siunaamiseen. Mediassa korostettiin voimakkaasti, ettei piispainkokous suosita siunaamista.

Vähemmälle huomiolle tai täysin huomiotta on jäänyt se, mikä puuttuu kokonaan piispainkokouksen selvityksestä. Siinä ei sanota, että homosuhde on Jumalan tahdon vastainen elämäntapa. Selvityksen lähtökohta ei ole ollenkaan se Raamatun opetus, että homoseksuaalinen suhde on synti. Näin opettaa sekä Vanha että Uusi testamentti. Piispainkokouksen selvitys ei ilmoita sanoutuvansa irti tästä Raamatun opetuksesta mutta kun lukee selvityksen, tulee selväksi, että tästä on kyse. Piispainkokouksen selvityksessä homosuhdetta ei pidetä syntinä.

Selvitys linjaa, että homosuhteen rekisteröineiden kanssa ja heidän puolestaan voidaan rukoilla ja rukoushetki voidaan toteuttaa yksityisesti tai yhteisöllisesti. Tietenkään tällaista linjausta ei tehtäisi, jos pidettäisiin kiinni siitä, että homoseksuaalinen suhde on vastoin Jumalan tahtoa. Ei sen puolesta rukoilla, minkä Jumala kieltää. Kun piispainkokous katsoo, että rukoushetki voi olla yhteisöllinen, se antaa luvan järjestää varsin pitkälti häiden kaltaisia tilaisuuksia.

Tämä onkin ratkaiseva kysymys: pidetäänkö homosuhdetta syntinä vai ei. Jos ei pidetä - kuten nyt piispainkokous linjaa - avataan portti tielle, joka lopulta johtaa homoliittojen kirkolliseen vihkimiseen. Ensiksi suhteen puolesta rukoillaan. Sitten kysytään, eivätkö rukous ja siunaus ole pitkälti sama asia, ja ryhdytään siunaamaan. Sen jälkeen sanotaan, että kirkollisen vihkimisen keskeisin asia on liiton siunaaminen ja Jumalan siunauksen pyytäminen, ja koska homosuhde voidaan siunata, siihen voidaan myös vihkiä kirkossa.

Kirkkomme etääntyy siitä, mitä Raamattu selvästi opettaa, ja se tuntuu pahalta. Kirkko tekee ratkaisujaan pitkälti sen mukaan, että mahdollisimman suuri joukko olisi ratkaisuun tyytyväinen. Tai mitä ajan henki ja ihmisten käsitykset vaativat. Se yrittää luovia niin, että kaikki näkemykset otetaan mahdollisimman hyvin huomioon.

Kirkon pitäisi toimia toisin. Tulisi pitää kiinni siitä, mitä sen ylin ohje sanoo. Luterilaisissa tunnustuskirjoissa, joihin kirkkomme ainakin periaatteessa on sitoutunut, sanotaan: ”Vanhan ja Uuden testamentin kirjoitukset ovat ainoa sääntö ja ohje, jonka mukaan kaikki opit ja opettajat on koeteltava ja arvioitava.” Jos kirkko pitää kiinni Jumalan sanasta, Jumala siunaa kirkkoaan. Jumalan siunaus ei välttämättä tarkoita helppoa tietä. Kirkon tehtävä on kutsua parannukseen niitä, jotka elävät vastoin Jumalan tahtoa. Parannus tarkoittaa sen tunnustamista vääräksi, minkä Jumala sanoo vääräksi, katumusta, anteeksi pyytämistä, Jumalan anteeksiantamukseen luottamista ja voiman pyytämistä siihen, että voisi noudattaa paremmin Jumalan tahtoa. Kehotus parannukseen koskee meitä jokaista - meidän jokaisen elämässä on niitä asioita, jotka ovat Jumalan sanan mukaan väärin.

Piispainkokouksen selvityksessä on myös hyvää. Se puhuu kaikkien ihmisten arvosta ja siitä, että jokaista tulee kunnioittaa ja jokaiseen tulee suhtautua avoimesti. Nämä ovat hyvin tärkeitä asioita, myös suhtautumisessa heihin, jotka elävät homosuhteessa ja pitävät sitä oikeana elämäntapana.

maanantaina, helmikuuta 08, 2010

Teologiset päivät

Lähden kohta kohti Helsinkiä. Siellä on kokous, jossa viimeistelemme Raamattu- ja lähetysteologisten päivien ohjelmaa. Päivät pidetään su 15. - ti 17.8.2010 Karkun evankelisella opistolla.

Päivien otsikko on Oikea ja väärä. Esimerkiksi näihin kysymyksiin etsimme vastauksia:

Miten ratkaistaan oikea ja väärä? Onko luterilainen ratkaisu se, mikä usein kerrotaan luterilaiseksi – järki ja yleinen moraalitaju päättävät? Voiko rakkaus vaatia rikkomaan Raamatun käskyjä?

Missä ovat kristillisen etiikan juuret? Poikkesivatko ensimmäisten kristittyjen käsitykset oikeasta ja väärästä sen ajan yleisestä moraalitajusta? Opettiko Paavali oikeasta ja väärästä kuten sen ajan moraaliopettajat?

Jos Luojaa ei ole, onko myöskään auktoriteettia, joka määrittelee oikean ja väärän? Miten evoluutioteoria on vaikuttanut tajuun oikeasta ja väärästä ja ihmisten käyttäytymiseen?

Mitä katolinen kirkko opettaa elämän kunnioittamisesta?

Millaisiin tilanteisiin joudutaan lähetyskentillä, kun opetetaan kristillistä avioliittoetiikkaa? Voidaanko näistä saada oppia meidän tilanteisiimme?

Onko kristinuskon ja islamin opetus oikeasta ja väärä sama?

Julistetaanko Suomessa evankeliumia?

Laita päivien ajankohta kalenteriisi. Ilmoittautua voi Karkun evankeliselle opistolle (puh. 03 5134 151 tai toimisto@keokarkku.fi). Koko tapahtuman hinta on 105 euroa. Hinta sisältää ohjelman, ruokailun ja majoituksen omin liinavaattein. Päivillä voi toki olla myös osan ajasta, hinta on siinä tapauksessa pienempi. Olet lämpimästi tervetullut.

Mäyräkoiramme Saku, josta edellisessä kirjoituksessani kerroin, sai lauantaina aamupäivällä ensimmäisen kerran pienen, kuivatun siankorvan. Se oli suuri herkku ja aarre eikä pentu jaksanut syödä sitä yhdellä kertaa kokonaan. Aamupäivisin Saku on yleensä nukkunut melkein parintunnin päiväunet. Nyt se ei malttanut. Ennen nukkumaan menoa se kätki aarteensa. Tämän tästä täytyi nousta ylös ja melkein nukuksissa käydä katsomassa, onko aarre vielä tallessa, ja etsiä sille vielä parempi piilo. Maallinen mammona tuo murheita pienen koirankin elämään.

maanantaina, helmikuuta 01, 2010

Saku tuli taloon

Meillä ei ole ollut koiraa, eikä minun tai Minnan lapsuudenkodissakaan. Nyt on. Kävimme tänään hakemassa kotiimme marraskuussa syntyneen ruskean pitkäkarvaisen mäyräkoiran. Koiran hankkimista on suunniteltu aika kauan ja nyt se toteutettiin. Kasvatuskodissa pentueen kaikkien koirien nimet alkoivat z-kirjaimella. Meidän pentumme oli Zatopek. Nyt sen nimi on Saku. Aika näyttää, miten selviydymme meille uudesta tehtävästä, koiran kasvattamisesta. Hienoa jos saan Sakusta kaverin kesän kala- ja syksyn metsästysreissuille. Mäyräkoira saattaa hyvin innokkasti noutaa metsästetyn sorsan.

Huomenna tiistaina jatkuu Vammalan Luther-talossa (Valkamakatu 4) tämän talven ja kevään raamattuluentosarja. Illan aihe on Miten löytää oma paikka Jumalan valtakunnan työssä? Seurakunta on Kristuksen ruumis – mitä se tarkoittaa? Ilta alkaa klo 18.30. Olet lämpimästi tervetullut.

Tämän viikon torstaina on raamattuluento Porissa Sleyn rukoushuoneessa (Varvinkatu 3). Illassa luetaan psalmit 90 ja 91 ja puhutaan niistä. Ne kertovat ikuisesta Jumalasta, turvasta, joka kestää, ja Jumalan huolenpidosta. Ilta alkaa klo 18. Myös tähän iltaan olet lämpimästi tervetullut.