Laitonta vai ei?
Helsingissä järjestetään messuja, jotka toimitetaan ilman naispastoreita. Jumalanpalvelukset pidetään Mikael Agricolan kirkossa ja niiden järjestäjinä ovat mm. Helsingin tuomiokirkkoseurakunta ja Helsingin seurakuntayhtymä. Käsittääkseni tästä järjestelystä - ettei jumalanpalveluksissa pastoreina ole naisia - on selvästi sovittu. Näin mukaan on saatu niitä herätysliikejärjestöjä ja niiden piirissä olevia ihmisiä, jotka torjuvat naispappeuden. Eikä näissä jumalanpalveluksissa, jotka alkavat sunnuntaisin klo 12 Agricolan kirkossa, ole ollut toimittajina naispastoreita.
Oikein hyvä, että näin voidaan toimia. Näin otetaan huomioon myös ne kirkkomme jäsenet, jotka eivät omantunnon syistä voi osallistua naispastorin toimittamaan jumalanpalvelukseen. Eikä tällainen järjestely vie keneltäkään mitään. Helsingissä on suuri määrä kirkkoja, joissa naispastorit toimittavat jumalanpalveluksia. Myös Agricolan kirkossa on muina aikoina jumalanpalveluksia, joissa on naispastoreita. Niillä kirkon jäsenille, jotka hyväksyvät naispappeuden, on varmasti jumalanpalveluksia, joihin osallistua.
Tälläinen toiminta on synnyttänyt toki myös arvostelua.
Vammalassa - tai Sastamalassa - on sanottu, että kaikki sellaiset järjestelyt, joilla jumalanpalveluksen toimittajia järjestellään sukupuolen perusteella, ovat lainvastaisia. Erityisen innokkaasti tätä on toistanut piispa Kari Mäkinen. Muistan hyvin neuvottelun, jossa olin mukana silloin, kun vielä olin Vammalan seurakunnan kappalainen. Neuvottelussa puhuttiin siitä, miten ratkaistaisiin ongelma, joka aiheutui siitä, että Vammalan seurakunnassa oli naispastoreita ja etten minä voinut toimittaa messua yhdessä heidän kanssaan. Ehdotettiin esimerkiksi, että minut siirrettäisiin Sammaljoen kirkon pastoriksi. Siinä kirkossa melkein aina pastori toimittaa jumalanpalveluksen yksin, ja niin ongelma ratkeaisi. Tehtiin ehdotuksia myös muista järjestelyistä, joilla vältettäisiin se tilanne, johon sitten Vammalassa jouduttiin. Tässäkin neuvottelussa piispa Kari Mäkinen torjui kaikki järjestelyt, jotka tehtäisiin sukupuolen perusteella tai jotka voisi tulkita järjestelyiksi sukupuolen perusteella. Hän piti niitä laittomina.
Se, mikä oli Vammalassa laitonta, ei näytä olevan laitonta Helsingissä. Eihän näin voi olla. Eihän yhteiskunnan laki - ja nimenomaan sellaiseen lakiin tässä asiassa on vedottu - voi olla eri riippuen siitä, missä päin Suomen ollaan. Hyvin kummalliseksi asian tekee se, että piispa on myös tuomioistuimen puheenjohtaja. Hiippakunnan tuomiokapituli on myös tuomioistuin. Olisi aivan outoa, jos jollakin paikkakunnalla käräjäoikeus määräisi ankaran rangaistuksen teosta, joka toisella paikkakunnalla olisi sallittu tai jopa suositeltu. Ymmärrän, jos piispa on sitä mieltä, että hän pitää teologisesti ongelmallisena tai huonona järjestelyä, jolla pyritään antamaan kirkossa tilaa naispappeuden torjujille - vaikka olenkin näin ajattelevan piispan kanssa eri mieltä. Mutta sitä en ymmärrä, että hän sanoo sen olevan laitonta, ja toinen piispa ei pidä sitä laittomana. Tietääkseni Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli ei ole aikeissa puuttua siihen, miten Agricolan kirkossa toimitaan. Sen sijaan näyttää vahvasti siltä, että tällä toiminnalla on Helsingin piispan tuki.
Oikein hyvä, että näin voidaan toimia. Näin otetaan huomioon myös ne kirkkomme jäsenet, jotka eivät omantunnon syistä voi osallistua naispastorin toimittamaan jumalanpalvelukseen. Eikä tällainen järjestely vie keneltäkään mitään. Helsingissä on suuri määrä kirkkoja, joissa naispastorit toimittavat jumalanpalveluksia. Myös Agricolan kirkossa on muina aikoina jumalanpalveluksia, joissa on naispastoreita. Niillä kirkon jäsenille, jotka hyväksyvät naispappeuden, on varmasti jumalanpalveluksia, joihin osallistua.
Tälläinen toiminta on synnyttänyt toki myös arvostelua.
Vammalassa - tai Sastamalassa - on sanottu, että kaikki sellaiset järjestelyt, joilla jumalanpalveluksen toimittajia järjestellään sukupuolen perusteella, ovat lainvastaisia. Erityisen innokkaasti tätä on toistanut piispa Kari Mäkinen. Muistan hyvin neuvottelun, jossa olin mukana silloin, kun vielä olin Vammalan seurakunnan kappalainen. Neuvottelussa puhuttiin siitä, miten ratkaistaisiin ongelma, joka aiheutui siitä, että Vammalan seurakunnassa oli naispastoreita ja etten minä voinut toimittaa messua yhdessä heidän kanssaan. Ehdotettiin esimerkiksi, että minut siirrettäisiin Sammaljoen kirkon pastoriksi. Siinä kirkossa melkein aina pastori toimittaa jumalanpalveluksen yksin, ja niin ongelma ratkeaisi. Tehtiin ehdotuksia myös muista järjestelyistä, joilla vältettäisiin se tilanne, johon sitten Vammalassa jouduttiin. Tässäkin neuvottelussa piispa Kari Mäkinen torjui kaikki järjestelyt, jotka tehtäisiin sukupuolen perusteella tai jotka voisi tulkita järjestelyiksi sukupuolen perusteella. Hän piti niitä laittomina.
Se, mikä oli Vammalassa laitonta, ei näytä olevan laitonta Helsingissä. Eihän näin voi olla. Eihän yhteiskunnan laki - ja nimenomaan sellaiseen lakiin tässä asiassa on vedottu - voi olla eri riippuen siitä, missä päin Suomen ollaan. Hyvin kummalliseksi asian tekee se, että piispa on myös tuomioistuimen puheenjohtaja. Hiippakunnan tuomiokapituli on myös tuomioistuin. Olisi aivan outoa, jos jollakin paikkakunnalla käräjäoikeus määräisi ankaran rangaistuksen teosta, joka toisella paikkakunnalla olisi sallittu tai jopa suositeltu. Ymmärrän, jos piispa on sitä mieltä, että hän pitää teologisesti ongelmallisena tai huonona järjestelyä, jolla pyritään antamaan kirkossa tilaa naispappeuden torjujille - vaikka olenkin näin ajattelevan piispan kanssa eri mieltä. Mutta sitä en ymmärrä, että hän sanoo sen olevan laitonta, ja toinen piispa ei pidä sitä laittomana. Tietääkseni Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli ei ole aikeissa puuttua siihen, miten Agricolan kirkossa toimitaan. Sen sijaan näyttää vahvasti siltä, että tällä toiminnalla on Helsingin piispan tuki.