Riemumessu
Eilen oli riemumessu Karkun kirkossa. Harvoin olen saanut jumalanpalveluksesta niin paljon palautetta kuin tästä.
Riemumessu on jumalanpalvelus, jossa on paljon musiikkia ja jonka laulut on tehty juuri tätä messua varten. Eilen kanttorina toimi The Road. Tämä bändi on alunperin tehnyt ja levyttänyt riemumessun. Näytti, että Ari, Jussi, Raikka ja Timo nauttivat messun säestämisestä. Soitto tuntui tulevan sydämestä. Hienoa että miehet, jotka ovat soittaneet vuosia, tai oikeastaan vuosikymmeniä, jaksavat tehdä evankeliumin työtä tuolla innolla. Messun esilaulajat oli koottu nuorten tapahtumasta, joka oli viikonvaihteessa Karkun evankelisella opistolla. Raikkaita, kauniitä ääniä. Monet ovat kehuneet messun musiikkia.
Messussa oli paljon väkeä. Suntio arvioi, että osallistujia oli hieman yli 400. Oli nuoria ja vanhempia. Kuului lasten itkua ja askeleita. Ne ovat jumalanpalveluksessa elämän merkkejä. Jono ehtoolliselle oli pitkä. Se on koskettava näky. Osallistujien määrä messussa ei ole tärkeintä - tärkeintä on se, että Jeesus on läsnä, hoitaa ja ruokkii. Hän on siellä, missä ovat hänen sanansa ja sakramenttinsa riippumatta siitä, paljonko on osallistujia. Silti epäilemättä monien positiiviseen palautteeseen on vaikuttanut se, että messuun oli kokoontunut suuri seurakunta.
Tämä messu oli Sastamalassa käytyjen kahinoiden jälkeen ensimmäinen, jota saimme olla toimittamassa Sastamalan seurakunnan kirkossa yhdessä Markus Malmivaaran kanssa. Markus saarnasi ja minä olin liturgi. Monet ovat olleet iloisia siitä, että tämä oli mahdollista. Joku kertoi palautteessaan iloinneensa erityisesti siitä, että näki alttarilla yhdessä Markuksen, Erkki Koskenniemen ja minun kanssa seurakunnan pastorin Lauri Salmisen.
Toivottavasti tämä, mikä oli mahdollista viime sunnuntaina, on mahdollista myös tulevaisuudessa ainakin silloin tällöin.
Ensi sunnuntaina on jälleen messu Karkun evankelisella opistolla klo 11. Tervetuloa!
Riemumessu on jumalanpalvelus, jossa on paljon musiikkia ja jonka laulut on tehty juuri tätä messua varten. Eilen kanttorina toimi The Road. Tämä bändi on alunperin tehnyt ja levyttänyt riemumessun. Näytti, että Ari, Jussi, Raikka ja Timo nauttivat messun säestämisestä. Soitto tuntui tulevan sydämestä. Hienoa että miehet, jotka ovat soittaneet vuosia, tai oikeastaan vuosikymmeniä, jaksavat tehdä evankeliumin työtä tuolla innolla. Messun esilaulajat oli koottu nuorten tapahtumasta, joka oli viikonvaihteessa Karkun evankelisella opistolla. Raikkaita, kauniitä ääniä. Monet ovat kehuneet messun musiikkia.
Messussa oli paljon väkeä. Suntio arvioi, että osallistujia oli hieman yli 400. Oli nuoria ja vanhempia. Kuului lasten itkua ja askeleita. Ne ovat jumalanpalveluksessa elämän merkkejä. Jono ehtoolliselle oli pitkä. Se on koskettava näky. Osallistujien määrä messussa ei ole tärkeintä - tärkeintä on se, että Jeesus on läsnä, hoitaa ja ruokkii. Hän on siellä, missä ovat hänen sanansa ja sakramenttinsa riippumatta siitä, paljonko on osallistujia. Silti epäilemättä monien positiiviseen palautteeseen on vaikuttanut se, että messuun oli kokoontunut suuri seurakunta.
Tämä messu oli Sastamalassa käytyjen kahinoiden jälkeen ensimmäinen, jota saimme olla toimittamassa Sastamalan seurakunnan kirkossa yhdessä Markus Malmivaaran kanssa. Markus saarnasi ja minä olin liturgi. Monet ovat olleet iloisia siitä, että tämä oli mahdollista. Joku kertoi palautteessaan iloinneensa erityisesti siitä, että näki alttarilla yhdessä Markuksen, Erkki Koskenniemen ja minun kanssa seurakunnan pastorin Lauri Salmisen.
Toivottavasti tämä, mikä oli mahdollista viime sunnuntaina, on mahdollista myös tulevaisuudessa ainakin silloin tällöin.
Ensi sunnuntaina on jälleen messu Karkun evankelisella opistolla klo 11. Tervetuloa!