Riemumessu
Eilen oli riemumessu Karkun kirkossa. Harvoin olen saanut jumalanpalveluksesta niin paljon palautetta kuin tästä.
Riemumessu on jumalanpalvelus, jossa on paljon musiikkia ja jonka laulut on tehty juuri tätä messua varten. Eilen kanttorina toimi The Road. Tämä bändi on alunperin tehnyt ja levyttänyt riemumessun. Näytti, että Ari, Jussi, Raikka ja Timo nauttivat messun säestämisestä. Soitto tuntui tulevan sydämestä. Hienoa että miehet, jotka ovat soittaneet vuosia, tai oikeastaan vuosikymmeniä, jaksavat tehdä evankeliumin työtä tuolla innolla. Messun esilaulajat oli koottu nuorten tapahtumasta, joka oli viikonvaihteessa Karkun evankelisella opistolla. Raikkaita, kauniitä ääniä. Monet ovat kehuneet messun musiikkia.
Messussa oli paljon väkeä. Suntio arvioi, että osallistujia oli hieman yli 400. Oli nuoria ja vanhempia. Kuului lasten itkua ja askeleita. Ne ovat jumalanpalveluksessa elämän merkkejä. Jono ehtoolliselle oli pitkä. Se on koskettava näky. Osallistujien määrä messussa ei ole tärkeintä - tärkeintä on se, että Jeesus on läsnä, hoitaa ja ruokkii. Hän on siellä, missä ovat hänen sanansa ja sakramenttinsa riippumatta siitä, paljonko on osallistujia. Silti epäilemättä monien positiiviseen palautteeseen on vaikuttanut se, että messuun oli kokoontunut suuri seurakunta.
Tämä messu oli Sastamalassa käytyjen kahinoiden jälkeen ensimmäinen, jota saimme olla toimittamassa Sastamalan seurakunnan kirkossa yhdessä Markus Malmivaaran kanssa. Markus saarnasi ja minä olin liturgi. Monet ovat olleet iloisia siitä, että tämä oli mahdollista. Joku kertoi palautteessaan iloinneensa erityisesti siitä, että näki alttarilla yhdessä Markuksen, Erkki Koskenniemen ja minun kanssa seurakunnan pastorin Lauri Salmisen.
Toivottavasti tämä, mikä oli mahdollista viime sunnuntaina, on mahdollista myös tulevaisuudessa ainakin silloin tällöin.
Ensi sunnuntaina on jälleen messu Karkun evankelisella opistolla klo 11. Tervetuloa!
Riemumessu on jumalanpalvelus, jossa on paljon musiikkia ja jonka laulut on tehty juuri tätä messua varten. Eilen kanttorina toimi The Road. Tämä bändi on alunperin tehnyt ja levyttänyt riemumessun. Näytti, että Ari, Jussi, Raikka ja Timo nauttivat messun säestämisestä. Soitto tuntui tulevan sydämestä. Hienoa että miehet, jotka ovat soittaneet vuosia, tai oikeastaan vuosikymmeniä, jaksavat tehdä evankeliumin työtä tuolla innolla. Messun esilaulajat oli koottu nuorten tapahtumasta, joka oli viikonvaihteessa Karkun evankelisella opistolla. Raikkaita, kauniitä ääniä. Monet ovat kehuneet messun musiikkia.
Messussa oli paljon väkeä. Suntio arvioi, että osallistujia oli hieman yli 400. Oli nuoria ja vanhempia. Kuului lasten itkua ja askeleita. Ne ovat jumalanpalveluksessa elämän merkkejä. Jono ehtoolliselle oli pitkä. Se on koskettava näky. Osallistujien määrä messussa ei ole tärkeintä - tärkeintä on se, että Jeesus on läsnä, hoitaa ja ruokkii. Hän on siellä, missä ovat hänen sanansa ja sakramenttinsa riippumatta siitä, paljonko on osallistujia. Silti epäilemättä monien positiiviseen palautteeseen on vaikuttanut se, että messuun oli kokoontunut suuri seurakunta.
Tämä messu oli Sastamalassa käytyjen kahinoiden jälkeen ensimmäinen, jota saimme olla toimittamassa Sastamalan seurakunnan kirkossa yhdessä Markus Malmivaaran kanssa. Markus saarnasi ja minä olin liturgi. Monet ovat olleet iloisia siitä, että tämä oli mahdollista. Joku kertoi palautteessaan iloinneensa erityisesti siitä, että näki alttarilla yhdessä Markuksen, Erkki Koskenniemen ja minun kanssa seurakunnan pastorin Lauri Salmisen.
Toivottavasti tämä, mikä oli mahdollista viime sunnuntaina, on mahdollista myös tulevaisuudessa ainakin silloin tällöin.
Ensi sunnuntaina on jälleen messu Karkun evankelisella opistolla klo 11. Tervetuloa!
posted by Jari Rankinen | 10:33 ip.
5 Comments:
Hienoa!
Riemumessu on todella kaunis ja koskettava. Olen aina nauttinut siitä evankeliumijuhlilla ja muualla.
Taisi Karkun kirkko olla todella täysi, kun siellä oli 400 ihmistä.
Hannu Keskitalo
Espoo
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Voinko kirjoittaa nimerkillä? Asiallisesti tietenkin.
Pyydän sitä, koska mielipiteestäni saatetaan ajatella sellaisella tavalla.
Minusta Jumalanpalvelusta ei soisi pidettävän "rock'n roll"-musiikin avulla. Sitäkin tosin varmasti osattaneen soittaa asiaankuuluvalla tavalla.
Jokin "rock'n roll"-jumalanpalveluksesa silti tuntuu ongelmalliselta. Se ei ole väärin. Ellei joku toinen sitten koe sitä vääräksi omalle kohdalleen, vaikkei se muille sitä olisikaan.
(Mutta.)
Jumalanpalveluksen ulkopuolella sitä voi kuunnella ja soittaa.
Eihän sinne tarvitse mennä. Silti, jumalanpalveluksen kohdalla toisten meno toiseen, eli jako kahteen, tuntuu myös vaikealta.
Kiitos Anonyymille viestistä. Annan sen olla täällä, vaikka sääntö onkin, että viestin alle tulee laittaa nimi ja paikkakunta.
Muutama ajatus siitä, voiko mielestäni jumalanpalveluksessa soittaa musiikkia, joka on lähinnä rokkia.
Minusta jokin musiikin lajin ei sinänsä ole pyhää tai pahaa, oikeaa tai väärää, Jumalan tahdon mukaista tai sen vastaista. Siksi en rajaisi, mitkä musiikin lajit sopivat Jumalan valtakunnan työvälineiksi, mitkä eivät. Oleellista on, millaista sanomaa musiikilla välitetään. Jos sen avulla julistetaan Raamatun lakia ja evankeliumia, se sopii mielestäni työhön Jumalan valtakunnan hyväksi.
Jumalanpalveluksen muodot ovat erilaisia eri aikoina ja eri alueilla. Se, mikä saattaa olla tavallista musiikkia afrikkalaisessa luterilaisessa jumalanpalveluksessa, voi meistä tuntua oudolta. Raamatussa kerhotetaan ylistämään Jumalaa rumpua lyöden (Ps 150). Vanhan liiton temppelin jumalanpalveluksissa siis käytettiin soittimina myös rumpuja. Luterilaisen uskomme mukaan meidän ei tarvitse olla samaa mieltä jumalanpalveluksen muodoista. Niihin kuuluu myös musiikkia. Riittää, että olemme samaa mieltä evankeliumin opista ja sakramenttien toimittamisesta.
Tärkeää on ottaa toiset huomioon. Tärkeää on, että jumalanpalveluksessa soitetaan musiikkia, jota seurakunta pitää jumalanpalvelukseen sopivana musiikkina. Ja se on hyvin tärkeää, että voisimme kokoontua samaan jumalanpalvelukseen. Siksi minusta se käytäntö on hyvä, että yleensä, melkein aina, jumalanpalvelus toimitetaan sen järjestyksen mukaan, joka on meille tuttu ja joka on kirkossamme yleisesti hyväksytty. Joskus tästä voidaan tehdä poikkeus. Sellainen poikkeus tehtiin vähän yli viikko sitten, kun jumalanpalvelus toimitettiin riemumessun järjestyksen mukaan. Tämä järjestys noudattaa sikäli tarkasti tavallista jumalanpalveluksen järjestystä, että siinä ovat kaikki ne oleelliset osat, jotka tavallisessakin jumalanpalveluksessa ovat ja jotka kuuluvat messuun.
Jari Rankinen, Sastamala
Kyllä.
Ajatusliitokset voivat vain joissakin tilanteissa olla hankala asia.
En tiedä mitä kaikkia näkökohtia voi olla.
Vaikeita asioita.
Kiitos, kun sain kirjoittaa anonyymisti.
Huolet Herran huomaan.
Lähetä kommentti
<< Home