Ehtoollisenvietoista

Seurakuntamme nettisivuilla (www.vammalanseurakunta.fi) kerrotaan, että kirkkoneuvosto kokouksessaan tämän viikon tiistaina keskusteli ehtoollisista Karkun evankelisella opistolla. Kirkkoneuvosto oli päättänyt ilmoittaa opistolle, että siellä on oikeus viettää ehtoollista vain erityisistä ja perustelluista syistä ja luvan tähän myöntää kirkkoherra. Päätöksen ajankohtaa perusteltiin sillä, että asia nousi esille mm. piispantarkastuksessa muutama viikko sitten. Nettisivuilla todetaan, että viime aikoina opistolla on vietetty usein ehtoollista samaan aikaan, kun Karkun kirkossa on toimitettu seurakunnan messua. Nettisivujen uutisen mukaan Karkun evankeliselle opistolle on myönnetty aikanaan lupa ehtoollisen viettoon Karkun kirkon korjauksen ajaksi ja vain kirkkoneuvosto voi tehdä esityksen tuomiokapitulille pysyvän ehtoollisenvietto-oikeuden saamiseksi.

Karkun evankelisella opistolla järjestetään suuri määrä erilaisia viikonloppukursseja. Opiskellaan musiikkia, Raamattua, kieliä, parisuhdetaitoja tai tietokoneen käyttöä. On nuorten ja vanhempien tapahtumia. Hyvin usein – melkein poikkeuksetta – näihin kursseihin kuuluu sunnuntaina jumalanpalvelus. Se on hyvin tärkeä osa kurssia. Aiemmin kurssin jumalanpalvelus oli pääsääntöisesti sama kuin Vammalan seurakunnan jumalanpalvelus Karkun kirkossa. Hieman yli vuosi sitten kirkkoherra Osmo Ojansivu ilmoitti, ettei hän voi tehdä näiden jumalanpalvelusten – kuten ei muidenkaan – suhteen järjestelyjä, jotka voitaisiin katsoa sukupuoliseksi syrjinnäksi. Siis luvata ettei näitä jumalanpalveluksia ole toimittamassa naispastorit. Vs. kirkkoherra Hannu Kilpeläinen kertoi viime keväänä, ettei Vammalan seurakunnan jumalanpalveluksissa vieraile messun johtajana, avustajana tai saarnaajana yksikään pastori tai saarnamies, joka torjuu naispappeuden.

Monet, jotka osallistuvat kursseille Karkun evankelisella opistolla tai pitävät kursseja, eivät omantuntonsa takia voi osallistua jumalanpalvelukseen, jota toimittamassa on papiksi vihitty nainen. Näin eivät tietenkään ajattele ja toimi kaikki mutta monet.

Mikäli järjestelyjä ei saa tehdä, opiston kurssien osallistuminen jumalanpalvelukseen jossakin Vammalan seurakunnan kirkossa on vaikeaa. Joskus se voi onnistua, usein ei. Kurssin kannalta on tärkeää, että kaikki voivat olla mukana messussa. On ainakin jonkinasteinen ongelma, jos kurssien vetäjät eivät voi osallistua messun toimittamiseen. Kurssilaiset voivat olla pääosa Karkun kirkon messuun osallistujista. Hyvin ikävää olisi, jos jotkut lähtisivät kirkosta pois, koska yllätykseksi jumalanpalvelusta onkin toimittamassa naispastori. Kohua, joka seuraisi tästä, tuskin tahtoo kukaan, eivät opiston kurssien vetäjät tai kursseille osallistujat ainakaan. Karkun kirkon messut ovat viime aikoina alkaneet eri aikoihin. Tämäkin vaikeuttaa kurssien osallistumista Karkun kirkon jumalanpalveluksiin.

Tähän tilanteeseen on pyritty löytämään ratkaisu: kurssien jumalanpalvelukset toimitetaan Karkun evankelisella opistolla. Tällä ratkaisulla vältetään turhat konfliktit ja kurssit saavat polvistua Herran pöytään.

Opistolla on ollut lupa viettää ehtoollista. Käsittääkseni tätä lupaa ei ole myönnetty vain silloin, kun Karkun kirkko oli remontissa. Jos tietoni on oikea, lupa annettiin silloin, kun opiston uusi päärakennus vihittiin käyttöön. Se tapahtui joskus 1960-luvulla. Eikä siinä yhteydessä sanottu, että lupa koskee vain tiettyä aikaa. Tämän luvan perusteella ehtoollisenviettoja on ollut opistolla vuosikymmeniä.

Vammalassa on huomattava joukko seurakuntalaisia, jotka eivät voi osallistua naispastorin toimittamaan jumalanpalvelukseen tai jotka mieluummin osallistuvat miespastorin toimittamaan messuun. Näitäkin seurakuntalaisia seurakunnan tulisi palvella. Myös niiden, jotka pitäytyvät kirkon perinteen mukaisessa virkakäsityksessä, tulee saada Herran ehtoollinen. Ainakaan pääosa näistä seurakuntalaisista ei halua tehdä vakaumuksestaan numeroa. Kuitenkin he haluavat toimia vakaumuksensa mukaisesti. Karkun evankelisen opiston messut voivat palvella myös tätä joukkoa. Messut tarjoavat mahdollisuuden osallistua jumalanpalvelukseen ainakin niinä sunnuntaina, joina opistolla on kurssi. Seurakunnan ei tarvitse maksaa tästä mitään – vaihtoehto joillekin seurakuntalaisille järjestyy ilman kustannuksia. Messut opistolla voivat purkaa myös jännitettä seurakunnassa – näihin jumalanpalveluksiin voivat osallistua ne, joiden on vaikea löytää jumalanpalvelusta muualta. Naispappeuden vastustustilaisuuksia evankelisen opiston messut eivät ole. Niissä keskitytään uskomme keskeisimpiin asioihin. Eivätkä ne ole minkään sisäpiirin kokoontumisia. Varmasti aivan kaikki ovat lämpimästi tervetulleita.

Luultavasti monien on vaikea käsittää, että joillekin kysymys naispappeudesta on niin merkittävä, että se määrää, mihin jumalanpalvelukseen osallistuu. Niin kuitenkin on. Eikö näitä kristittyjä ja heidän käsitystään tulisi kunnioittaa?

En usko, että ihmisiä voidaan tällaisissa asioissa käskeä tai pakottaa. Pakottamista etenkin hengellisissä asioissa tulisi karttaa.

Miksi Afganistanissa, miksei Suomessa?

Kirjoitin jutun Kotimaan blogeihin - Miksi Afganistanissa, miksei Suomessa? Juttu löytyy osoitteesta www.kotimaa.fi/kotimaa.

Lomalla Egyptissa

Lahdin viikko sitten Kabulista. Lensin ensiksi Bakuun ja sielta Istanbuliin. Istanbulissa oli kunnon talvi - lunta ja pakkasta - ja siksi monet lennot olivat myohassa. Oli sekin lento, jolla mina lensin, enka ehtinyt koneeseen, joka lensi Kairoon. Vietin yon Istanbulissa ja lensin seuraavana paivana Egyptiin. Talla lennolla ei ollut jatkoyhteytta Sharm el Sheikhiin, jonne Minna ja pojat olivat tulleet lomalle. En halunnut jaada yoksi Kairoon, joten tein matkan lapi Siinain autiomaan sen etelakarkeen taksilla. Egyptissa 500 kilometrin taksimatka ei ole kohtuuttoman kallis.

Kun lahdin Suomesta viimeiselta palvelusvapaalta, unohdin kotiini siviilivaatteet, joissa olisi pitanyt kotiutua rauhanturvatehtavasta. Niinpa teetin afgaanivaatteet paikallisella vaatturilla Masar-e-Sharifissa. Niissa tein matkan Kabulista Sharm el Sheikhiin. Bakussa ja siita eteenpain vaatteisiin kiinnitettiin huomiota. Muutamat kavivat kehumassa vaatteitani, monet paikalliset nyokkasivat tervehdyksen, tullin virkamies kysyi, olenko kaantynyt muslimiksi. Kerroin olevani kristitty. Kuva asustani loytyy osoitteesta www.mil.fi/ruotuvaki/afganistan. Juttu on viimeinen juttuni Afganistan-blogissa - Kohti Suomea.

Olemme siis perheen kanssa lomalla Egyptissa. Huomenna olisi tarkoitus palata Suomeen. On ollut hieno viikkoa. Aurinkoa, lamminta, tuulta, monenlaista tekemista ja nahtavaa.

Kirjoitin taman hotellin nettikoneella. Egyptilaiset koneet eivat tunne skandinaavisia kirjaimia.

Pian Suomeen

Puoli vuotta on mennyt todella nopeasti. Pian on kotiutuminen SKJA:n (Suomalainen kriisinhallintajoukko Afganistanissa) pastorin tehtävästä. Jos suunnitelma toteutuu, kotiudun täällä Kabulissa ensi maanantaina. Täältä lennän Epyptiin, jossa on tarkoitus lomailla viikko perheen kanssa. Suomessa pitäisi olla kahden viikon kuluttua.

On ollut todella hieno kuuden kuukauden jakso. Paljon uusia kokemuksia ja ystäviä. Varmasti olen oppinut jotakin, ehkä paljonkin. Olen saanut keskittyä pastorin työhön ilman niitä jännitteitä, joita on Suomessa. On mukava palata kotiin ja perheen luokse. Silti epäilemättä tulen kaipaamaan tätä aikaa Afganistanissa. Olen iloinen, että ystäväni Teuvo V. Riikonen jatkaa pastorin työtä täällä.

Eilen julkaistiin kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaalin tulokset. Olin ehdolla kirkolliskokoukseen. Sain ääniä sen verran, että tulin valituksi listamme ensimmäiseksi varajäseneksi. Hienoa että Keijo Rainerma listaltamme saa jatkaa työtään kirkolliskokouksessa. Lämmin kiitos niille, jotka osoittivat luottamusta minua kohtaan äänestäessään.

Siirsin hetki sitten kirjoituksen Kotimaan blogeihin - Onko yhteiskunnalla yhteiskuntavastuu? Kirjoitus löytyy osoitteesta www.kotimaa.fi/kotimaa.

Miksi vain yhtä?

Luin netistä uutisen, että pastori Markus Malmivaara ei ollut osallistunut piispantarkastukseen liittyneeseen messuun Tyrvään kirkossa eilen sunnuntaina. Hänellä ei ollut messussa erityistä tehtävää - hänet oli velvoitettu osallistumaan jumalanpalvelukseen, kuten ilmeisesti muutkin seurakunnan työntekijät. Tuskin sentään määräys tulla jumalanpalvelukseen annetaan yhdelle muttei toisille.

Messun yhtenä toimittajana oli naispastori. Markus oli ilmoittanut hyvissä ajoin ennen messua, ettei hän osallistu tähän jumalanpalvelukseen. Hän ei karttanut piispaa mutta ei halunnut osallistua jumalanpalvelukseen, jonka toimittamiseenkaan hän ei olisi osallistunut. Syy on hänen käsityksensä siitä, että pastorin virka on Raamatun mukaan miehen virka. Uutisessa kerrottiin, että Markuksen poissaolosta tehdään tutkinta ja häntä mahdollisesta tullaan syyttämään siitä, ettei hän ollut mukana jumalanpalveluksessa.

Kuulin, että Tyrvään kirkossa oli ollut piispantarkastuksen messussa väkeä hieman vajaa 200. Olivatkohan kaikki muut Vammalan seurakunnan työntekijät mukana? Tuskin. Jos olisivat olleet, muita seurakuntalaisia messussa olisi ollut noin 130. Suoritetaanko tutkinta myös muista mahdollisista poissaolijoista? Kuulustellaan seurakuntalaisia, ketkä seurakunnan työntekijöistä on nähty jumalanpalveluksessa. Ja keiden epäillään olleen pois kirkosta. Onko kaikkien voitava todistaa olleensa messussa? Ja niiden, jotka eivät olleet mukana, tulee esittää pätevä syy, minkä takia ei ollut jumalanpalveluksessa. Onko ainoa pätevä syy sairaus, joka on voitava osoittaa lääkärintodistuksella?

Hullultahan tämä tuntuu. Mutta jos yhtä työntekijää - häntä joka avoimesti ja rehellisesti etukäteen kertoo jäävänsä pois messusta - syytetään siitä, ettei hän osallistunut jumalanpalvelukseen, kai muitakin, jotka eivät olleet mukana, täytyy syyttää. Ellei heillä sitten ole messussa poisjäämiseen syy, jonka takia syyte ei uhkaa. Minusta tämä ei vain tunnu hullulta.

-----

Vaimoni lähetti eilen illalla viestin ja kertoi, että Aamulehden uutisen mukaan messuun osallistuminen oli papistolle määrätty työtehtävä, jonka Markus siis oli jättänyt hoitamatta. En tiedä, oliko messuun osallistuminen määrätty työtehtäväksi kaikille seurakunnan työntekijöille vai vain pastoreille. Oudolta jälkimmäinenkin tuntuisi. Papit velvoitetaan osallistumaan jumalanpalvelukseen mutta muita työntekijöitä ei. Jos näin toimittiin, siihen taisi olla syy: juuri Markuksen rankaisemiseen täytyi saada lisää syitä.