Rankinen saakoon lähteä
Tänään mennessäni pitämään paikallisradion aamuhartautta sain käteeni eilen Satakunnan Kansassa (www.satakunnankansa.fi) olleen jutun. Juttu oli otsikoitu "Yhden miehen vakaumus ajaa Vammalan pappispulaan". Lehtijutussa kerrotiin, että seurakuntapastori Johanna Yläranta on irtisanoutunut virastaan. Vs. kirkkoherra Hannu Kilpeläinen kertoi Ylärannan kokeneen seurakunnassa sellaista, mitä ei olisi halunnut kokea, jopa nöyryytystä. Eron syyksi jutussa kerrottiin, ettei kappalainen Jari Rankinen hyväksy naispappeja eikä suostu tekemään heidän kanssaan yhteistyötä. Jutussa sanotaan tiukan linjani johtaneen myös kirkkoherra Osmo Ojansivun sairastumiseen.
Samaa ryöpytystä on tänään jaettavan Tyrvään Sanomien (www.tyrvaansanomat.fi) pääkirjoituksessa. Pääkirjoitus on otsikoitu "Rankinen saakoon lähteä". Kirjoituksessa kerrotaan naispappeuskysymyksen vaikuttaneen koko työyhteisöön. Tilanteen sanotaan olevan kestämätön, koska työyhteisö horjuu yhden ihmisen omantunnon takia. Ratkaisuksi tarjotaan kurinpitotoimia ja erottamistani.
Minä siis olen ongelma työyhteisössä. Minun takiani monet kärsivät. Ongelmaan täytyy tarttua poistamalla se.
En ole oikea henkilö arvioimaan, miten työtoverini kokevat minut. Yhden aikaisemman työtoverini - Tom Nymanin - arvio minusta on nettipäiväkirjani kirjoituksen "Syy ongelmiin?" kommenteissa. Sen kuitenkin pystyn sanomaan, etten ole riidellyt Johanna Ylärannan tai Osmo Ojansivun kanssa. En ole painostanut, kiusannut tai ahdistanut heitä. En ole puhunut tai kirjoittanut heille sopimattomia. En tietenkään ole kieltäytynyt naispastorin kanssa kaikesta yhteistyöstä. Kyse on nimenomaan messun toimittamisesta. Olen pyrkinyt olemaan niin hyvä työtoveri kuin pystyn. Parhaani mukaan olen yrittänyt hoitaa työni. Vakaumuksestani en kuitenkaan ole voinut luopua. Toisen teologinen näkemys, joka perustuu Raamattuun ja omankin kirkkomme pitkään perinteeseen, ei pitäisi ottaa niin lujille, että sen takia täytyy lähteä seurakunnasta tai jäädä sairauslomalle.
Osmo Ojansivun sairastumisen laittaminen minun syykseni on sikälikin erikoista, että Osmo on ollut virkavapailla vuosittain monen vuoden ajan. Ovatko nämäkin vapaudet olleet minun syytäni? Jos niin olisi, se olisi pitänyt kertoa jo vuosia sitten. Ymmärrän kyllä, että hankala tilanne ahdistaa seurakunnan kirkkoherraa. Kuten se ahdistaa minua. Hankalaan tilanteeseen pitäisi löytää ratkaisu. Minusta se löytyisi neljän kohdan ohjelmasta, josta kirjoitin edellisessä blogini kirjoituksessa.
Nimimerkki Helena K. kritisoi kommentissaan ohjelmaani siitä, etten sovella sitä esimerkiksi niihin pastoreihin, jotka siunaavat homopareja. Totta - ei ohjelmaa voi soveltaa mihin tapaukseen hyvänsä. Jos joku pastori ilmoittaa pitävänsä shintolaisuutta yhtä hyvänä tai parempana kuin kristinuskoa, en ole valmis sanomaan, että jokainen saa pitää kantansa ja tärkeintä, että kunnioitamme toisiamme. Soveltaisin ohjelmaa niihin tapauksiin, joissa on kyse Raamatuun ja kirkon pitkään perinteeseen perustuvasta vakaumuksesta.
Vammalassa on työtön pastori, joka on hoitanut sijaisuuksia seurakunnassamme yli kaksi vuotta. Hän on hoitanut työnsä hyvin ja tulisi mielellään ja heti työhön, jos kutsuttaisiin. Arkkihiippakunnan tuomiokapituli ei vain anna hänelle virkamääräystä Vammalan seurakuntaan. Useimpien seurakuntalaisten mielestä hän olisi mies paikallaan, tuomiokapitulin mielestä ei. Kovin paha pappispula ei ole niin kauan kuin paikkakunnalla hyvän pastorin annetaan olla työttömänä.
Tottakai koen, että nyt on aloitettu kunnon loanheitto: olet ongelma ja koko työyhteisö kärsii takiasi. Varmaankin tällä pyritään tekemään helpommaksi erottamistani. Tai ehkä pyritään siihen, että väsyn, en jaksa ja irtisanon itseni. Se olisi joillekin mieluisin ja helpoin ratkaisu.
Samaa ryöpytystä on tänään jaettavan Tyrvään Sanomien (www.tyrvaansanomat.fi) pääkirjoituksessa. Pääkirjoitus on otsikoitu "Rankinen saakoon lähteä". Kirjoituksessa kerrotaan naispappeuskysymyksen vaikuttaneen koko työyhteisöön. Tilanteen sanotaan olevan kestämätön, koska työyhteisö horjuu yhden ihmisen omantunnon takia. Ratkaisuksi tarjotaan kurinpitotoimia ja erottamistani.
Minä siis olen ongelma työyhteisössä. Minun takiani monet kärsivät. Ongelmaan täytyy tarttua poistamalla se.
En ole oikea henkilö arvioimaan, miten työtoverini kokevat minut. Yhden aikaisemman työtoverini - Tom Nymanin - arvio minusta on nettipäiväkirjani kirjoituksen "Syy ongelmiin?" kommenteissa. Sen kuitenkin pystyn sanomaan, etten ole riidellyt Johanna Ylärannan tai Osmo Ojansivun kanssa. En ole painostanut, kiusannut tai ahdistanut heitä. En ole puhunut tai kirjoittanut heille sopimattomia. En tietenkään ole kieltäytynyt naispastorin kanssa kaikesta yhteistyöstä. Kyse on nimenomaan messun toimittamisesta. Olen pyrkinyt olemaan niin hyvä työtoveri kuin pystyn. Parhaani mukaan olen yrittänyt hoitaa työni. Vakaumuksestani en kuitenkaan ole voinut luopua. Toisen teologinen näkemys, joka perustuu Raamattuun ja omankin kirkkomme pitkään perinteeseen, ei pitäisi ottaa niin lujille, että sen takia täytyy lähteä seurakunnasta tai jäädä sairauslomalle.
Osmo Ojansivun sairastumisen laittaminen minun syykseni on sikälikin erikoista, että Osmo on ollut virkavapailla vuosittain monen vuoden ajan. Ovatko nämäkin vapaudet olleet minun syytäni? Jos niin olisi, se olisi pitänyt kertoa jo vuosia sitten. Ymmärrän kyllä, että hankala tilanne ahdistaa seurakunnan kirkkoherraa. Kuten se ahdistaa minua. Hankalaan tilanteeseen pitäisi löytää ratkaisu. Minusta se löytyisi neljän kohdan ohjelmasta, josta kirjoitin edellisessä blogini kirjoituksessa.
Nimimerkki Helena K. kritisoi kommentissaan ohjelmaani siitä, etten sovella sitä esimerkiksi niihin pastoreihin, jotka siunaavat homopareja. Totta - ei ohjelmaa voi soveltaa mihin tapaukseen hyvänsä. Jos joku pastori ilmoittaa pitävänsä shintolaisuutta yhtä hyvänä tai parempana kuin kristinuskoa, en ole valmis sanomaan, että jokainen saa pitää kantansa ja tärkeintä, että kunnioitamme toisiamme. Soveltaisin ohjelmaa niihin tapauksiin, joissa on kyse Raamatuun ja kirkon pitkään perinteeseen perustuvasta vakaumuksesta.
Vammalassa on työtön pastori, joka on hoitanut sijaisuuksia seurakunnassamme yli kaksi vuotta. Hän on hoitanut työnsä hyvin ja tulisi mielellään ja heti työhön, jos kutsuttaisiin. Arkkihiippakunnan tuomiokapituli ei vain anna hänelle virkamääräystä Vammalan seurakuntaan. Useimpien seurakuntalaisten mielestä hän olisi mies paikallaan, tuomiokapitulin mielestä ei. Kovin paha pappispula ei ole niin kauan kuin paikkakunnalla hyvän pastorin annetaan olla työttömänä.
Tottakai koen, että nyt on aloitettu kunnon loanheitto: olet ongelma ja koko työyhteisö kärsii takiasi. Varmaankin tällä pyritään tekemään helpommaksi erottamistani. Tai ehkä pyritään siihen, että väsyn, en jaksa ja irtisanon itseni. Se olisi joillekin mieluisin ja helpoin ratkaisu.
posted by Jari Rankinen | 2:10 ip.
16 Comments:
Jari Rankinen, kirjoitat, ettet ole riidellyt työpaikkasi ihmisten kanssa. Luulenpa, että ei kukaan työpaikkasi ihmisistä on sinun sanonutkaan riitelevän.
Sinä vain olet uuvuttanut omine vaatimuksinesi ja kollegojesi arvostelemisella muut kollegasi niin rankasti, että he ovat alkaneet oireilla jo psykoasomaattisesti. Ja ovat sairastuneet ja joutuneet sairauslomille.
Yleisesti ottaen se, kun työpaikan yksi jäsen osoittaa jatkuvasti ja aktiivisesti osan kollegoistaan olevan epäpäteviä esim. heidän sukupuolensa tähden, on työpaikka kiusaamista.
Se ei ole riitelemistä, vaan se on yksi muoto työpaikkakiusaamisesta.
Yksi seuraus työpaikkakiusaamisesta on se, että
kiusatut ja muut asian johdosta raskautetut joutuvat sairauslomille tasan niin kauan, kunnes se, joka esim. toisia työntekijöitä epäpätevinä pitää, poistetaan työyhteisöstä.
Kirjoitat, ettet ole oikea ihminen arvioimaan, miten työtoverisi kokevat sinut. Kukaan ei todennäköisesti kaipaakaan sinun arviotasi siitä.
Tärkeintä on, että tiedostaisit, että olet, lehtitietojen mukaan, aiheuttanut ihmisten sairastumisia jopa siten, että he ovat, lehtitietojen mukaan, jopa joutuneet sairauslomille.
Tuo todellisuus kertoo meille muille siitä, miten he kokevat sinut.
Sinä olet vaatinut toisilta ihmisiltä turhan rankan hinnan sinun omantuntosi seuraamisen tähden.
Kuule, Jari, vilpittömästi uskon, että
Jeesuskin toivoisi sinun jo hellittävän oman omantuntosi seuraamisesta ja Hän toivoisi, että alkaisit sen sijaan seurata Häntä.
Kuuntele, Jari, välillä Jeesusta, äläkä kuuntele koko ajan sitä omaatuntoasi. Jeesus varmasti haluaisi puhua sinulle, jotta silmäsi aukenisivat.
Mutta, haluatko sinä kuunnella Jeesusta yhtään, vai onko omatuntosi todella sinulle sellainen jumala, jota kuuntelet mieluummin?
Ei sinulla ole ollut yhtäkään argumentointia, jolla sinulle voitaisiin järjellisin tai hengellisin syin antaa virassasi egoistisella tavalla ajamiasi erivapauksia.
Ei sinun huutosi, mielestäni, oman omatuntosi egoistisesta seuraamisesta ole hengellistä. Se on äärimmäisen inhimillistä huutoa, ja hyvin raadollistakin raa'assa inhimillisyydessään. Siitä on hegellisyys ja Jumala kaukana.
Yleisesti ottaen, kun työpaikalla on yksilö, joka alkaa ajamaan egoistisesti omaa etuaan ja omia egoistisia toiveitaan (ja jopa odottaen itselleen erityiskohteluita) toisten hyvin voinnin kustannuksella, työyhteisö alkaa voimaan pahoin.
Jumala on läsnä siellä, missä on särjetty mieli. Jumala on siis läsnä työpaikkasi naispapeille ja esimiehellesi. Itse Jeesus lohduttaa heitä, ja hoitaa niitä haavoja, joita sinun egoistinen omantunnon seuraaminen on aiheuttanut.
Kaikki sympatia kohdistuvat seurakuntasi naispapeille ja esimiehellesi, joka on sairauslomalla ja hänen sijaiselleen.
Toivon sydämestäni, että seurakuntasi naispapit jaksavat vielä iloita omasta pappiskutsumuksestaan, johon Jumala on heidät kutsunut, vaikka sinä olet tehnyt niin paljon, että he kadottaisivat kutsumuksensa ilon.
Surullisena ja järkyttyneenä blogisi nyt lukaissut, Helena K
www.ladysuomessa.blogspot.com
Suorastaan ihastuttavaa helenak. Missä maailma olisikaan jollei meillä olisi näitä asiantuntijoita jotka näkevät sydämeen, omantuntoon ja ennenkaikkea Jumalan luo.
Myös työyhteisön sisälle näkeminen sen ulkopuolelta taitaa olla lahja, jolla vain harvoja on siunattu.
Vaatiessasi Jaria luopumaan omatunnostaan vetoat todellakin Raamatullisiin perusteisiin. Niinhän tavallaan teki jo käärmekin Raamatun ensimmäisillä lehdillä. Muista historian hirmuisista hahmoista puhumattakaan.
Siunausta sinulle Jari näiden ankarien koettelemusten keskellä.
Matt. 16:26
"Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa? Millä ihminen voi ostaa sielunsa takaisin? Millä hän voi ostaa sen takaisin?"
Helena, nyt en ymmärrä. Kirjoituksesi on niin järkyttävä, niin uskomaton suorastaan, että naisena ja kristittynä ihmisenä tulee todella paha olo.
Tarkoitatko todella mitä sanot, tunnetko varmasti Vammalan seurakunnan työntekijöiden tilanteen, kun puhut heidän puolestaan ja ennen kaikkea - kerrotko syvästi Kristukseen ja seurakunnan yhteiseen Raamatussa ilmaistuun uskoon sitoutuneelle paimenelle, mitä sinä uskot itsensä Jeesuksen toivovan - että Jari alkaisi seurata häntä luopumalla Jumalan sanasta?
Jeesuksen seuraamista ja kuuntelemista on nimenomaan tehdä hänen tahtonsa ja opettaa sitä = opettaa, mitä Raamatussa sanotaan. Niin Jeesus opettaa lukemattomissa raamatunkohdissa: "Joka kuulee teitä, kuulee minua, ja joka hylkää teidät, hylkää minut. Mutta joka hylkää minut, hylkää sen, joka on minut lähettänyt." (Luuk. 10:16)
Ei ole kyse yhden ihmisen "egoistisesta omantunnon seuraamisesta" vaan Raamatun sanassa meille eläväksi tulevan ja ilmoitetun Jeeusuksen seuraamisesta ja hänen sanojensa tosissaan ottamisesta, koskevat ne sitten evankeliumin julistamista kaikille, lähimmäisen rakastamista tai ristin kantamista.
Minusta tämä yhden ihmisen syntipukiksi tekeminen alkaa muistuttaa lähinnä henkistä väkivaltaa ja blogikiusaamista, varsinkin kun tietosi ilmeisesti pohjautuvat pelkästään lehtijuttuihin etkä ole itse yhtäkään näitä tämän työyhteisön ihmistä nähnyt.
Niinhän siinä helposti käy: kaikki ihmisten patoutuneet vihantunteet on nyt helppo syytää yhden syntipukin harteille. Näinhän se on ollut maailman sivu. Kaikki vähänkin järkevään ajatteluun pystyvät kyllä ymmärtävät, että näin yksinkertaista ei asia voi olla. Itsensä kanssa tasapainossa ja terveellä itsetunnolla varustettu ihminen, naispappi, kirkkoherra tai muu kyllä kestää ilman henkilökohtaista loukkaantumista toisen erilaisen vakaumuksen ja pyrkii "rauhanomaisiin" ratkaisuihin.
Jari on tällä paikkakunnalla ollut meidän monien seurakuntalaisten -sekä naisten että miesten- mielestä hyväntahtoinen, vaatimaton, toista lämpimästi kohteleva ja hyvin työteliäs pappi.
On tosi surullista lukea näissä kommenteissa ja lehtijutuissa kaikenlaista tietämätöntä parjausta.
Hei Jari - Herra olkoon kanssasi. Lueskelin viereistä kommenttia joka tuntui hyvin tutulta menneiltä virkavuosilta. Pyhän Hengen tunnistaa siitä että Hän on armon ja rakkauden Henki, saatana puolestaan ilmaisee itsensä syyttäjänä olkoompa syytökset verhottuna kuinka kauniisiin kääreisiin.
Oheisen vuodatuksen myötä kantani on vahvistunut nk nais- pappeuteen. Sanon nk koska naispappeutta Raamattu ei tunne.
Usko ja luota taivaalliseen työnantajaasi. Hän hoitaa asiasi hyvin ja loppuun saakka.
Pauli H
Olen syvästi järkyttynyt saamastasi loanheitosta, Jari. Eräät ala-arvoiset kommentit joita olet osaksesi saanut, ovat syytä jättää omaan arvoonsa. Niistä huokuva "kristillisyys" ja "lähimmäisenrakkaus" ei perustu sen paremmin Raamatun kuin tilanteen tuntemiseenkaan. Rukoilen Sinun ja perheesi puolesta. Jeesus antakoon voimia jokaiseen päivääsi.
Itse en tiedä millainen Vammalan seurakunnan työilmapiiri todellisuudessa on, joten käsitykseni on syntynyt pelkästään blogikirjoitusten ja median kautta. Tosiasia on kuitenkin, että ainakin kaksi naispappia on vain muutamien kuukausien työskentelyn jälkeen irtisanoutunut ja lähtenyt seurakunnasta muualle. Vanhoista Paanu-lehden henkilöhaastatteluista saa kuvan, että molemmat olivat tullessaan positiivisella mielellä ja katsoivat innolla tulevaisuuteen, mutta jokin seurakunnassa on nujertanut heidät ja ajanut pois hyvin pian. Työyhteisö ei kuulosta kovin terveeltä. Ei kai tämä ole kenenkään mielestä toivottava tilanne?
Jari, vaikka olet vihkipappini, en sinua kovin hyvin tunne. Kaikki tämä tekee mielen surulliseksi. Ymmärrän että haluat kuunnella omaatuntoasi, mutta sitä en voi ymmärtää, miksi haluat väkisin pysyä työnantajan palveluksessa, jonka arvot ja laki ovat omatuntosi vastaisia. Eikö tässä tilanteessa olisi parempi sanoutua irti kirkon järjestyksestä ja siirtyä kokonaan ulkopuolelle? Rukoilen, että asia ratkeaisi kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Siunausta!
Miten se työilmapiiri voisi olla terve, kun puolentoista vuoden aikana on tehty täyskäännös: Kirkkoherraa myöten pidettiin Vammalaa malliseurakuntana siitä, miten asiat voidaan hoitaa sovussa. Nyt se mikä ennen oli ylpeys on suuri vääryys. Miten 50 hengen yhteisö voisi olla oireilematta tässä tempoilussa?
Jari on ollut koko ajan sitä mitä on ollutkin: avoimin kortein hän seurakuntaan tuli ja sellaisena hänet valittiin. Aivan samoin on tehnyt Markus. Jos tämän uukkarin jälkeen asiat ovat rypyllä voisi kysyä miksi se piti välttämättä tehdä kun ei täällä sitä juuri kukaan tahtonut.
John 16:33 Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman.
Tämä sinulle ja perheellesi rohkaisuksi kevätalvisessa helteessä.
t. Juha S. (seminaarikaverisi)
Jari, iloitse ja riemuitse, sillä Jeesus sanoo:
"Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa.
Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Sillä samoin he vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä." (Matt. 5:11-12)
Jarille rohkaisuksi "taistelussa evankeliumin uskon puolesta,vastustajia missään kohden säikähtämättä.." Flp 1:27,28
Raamattu kertoo kuinka Jeesuksen elämä täällä maan päällä oli lähes kokonaan häntä vastaan tähdättyjen vastustamisien katkeamaton ketju. Seimestä maanpakoon ja lopuksi Golgatan ristille.Tämä Jeesus,kirkon Herra sanoi omilleen: " Te joudutte kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden."
Suuri on niiden luku, jotka vihaavat Jeesuksen todistajia, niitä joilla on Jumalan sana ja Pyhä Henki. Luther on sanonut:"Joka tosissaan ottaa vastaan Raamatun sanan, joutuu vastatuuleen." Vastustamista saa vastaansa enemmän tai vähemmän jokainen Herran oma, minkälaisessa asemassa sitten seurakunnassa onkaan. On niin, että "ei saatana käy mitättömyyksien kimppuun vaan pylväitten."
Jeesuksen ystävien joukko on pieni, paljon vastustettu. Maailman täytyy vihata sitä saarnaa, joka puhuu Jumalan suuresta teosta - veren armosta.Mutta - tämä Veren saarna on voimallinen niin saarnaajalle kuin kuulijallekin. Siksi Jumala on voimallinen Sinun Jari ja perheesi elämässä.Uskoo myös Jukka
Kuten Gladiator- elokuvassa Juba sanoo Maximukselle kun keisari vihaa häntä:
“You have a great name. He must kill your name before he kills you.”
Yritys on kova.
Perinne vaiko Kristus? Siinäpä vasta kysymys. Tiedät varmasti vastauksen itse.
t. Jani (Jekkendaahl)
http://jplehto.blogspot.com/
Näin ev.lut. kirkkoon kuulumattomana tuntuu erikoiselta, että kristinuskon traditionaaliseen käsitykseen sitoutuvaa pappia yritetään hiillostaa pihalle ja syytetään vielä työpaikkakiusaamisesta.
Voidakseen mielekkäästi ilman tolkuttomia sisäisiä ristiriitoja toimia luterilaisena pappina, on ihmisellä oltava tietty vakaumus Raamatun auktoriteetista. Tämä omatunto-pointti on sikäli harhaanjohtava, että kysymys on papin suhteesta protestanttisluterilaisuuden luovuttamattomaan "yksi Raamattu" -periaatteeseen. Jos luterilainen pappi luopuu Raamatusta (sellaisena kuin hän sen mieltää), mitä hänelle jää?
Minä olen kuullut Jarin papin toimen suorittamisesta pelkkää hyvää, ja sitä huomattavan paljon. Tuntuu valitettavalta, että niin fiksusta ja esimerkkikristillisestä miehestä kuin Jari pyritään tekemään talibaanista naistenvihaajaa ja työpaikkakiusaajaa.
Matti Kankaanniemi
Jari Rankinen.
Olet sekä mies että pappi paikallaan.
Olet valmentanut omatuntoasi Raamatun sanalla oikein ja hyvin.
Pysy lujana uskossasi, älä vain anna periksi, sillä mitä sinulle silloin enää jää...
Mitä tulee näkemykseeni naisista ja heidän paikastaan elämässä:
Naisilla on oma paikkansa, jossa he voivat täyttää tehtävänsä puolisoidensa tukijoina, lasten synnyttäjinä, ihmisten surun ja tuskan ymmärtäjinä ja auttajina hädässä.
Heidän ansionsa, osaamisensa niissä asioissa on monin verroin miesten osaamista suurempi.
Naisilla on ominaisuuksia, taitoja ja kykyjä, joista miehet voivat vain haaveilla - niissä asioissa naisten tulisi saada jatkaa. Emme me - yksikään mies voi haaveillakaan tekevämme niitä asioita, joissa nainen on ylivertainen meihin nähden.
Voimia sinulle jatkaa, uskonveljeni...
jekkendahl:
Ai että "perinne vaiko Kristus"? Perinnettä tuskin kukaan rakastaa niin paljon, että on valmis tällaiseen.
Ihmettelen usein, kuka on tällaisten heittojen Kristus ja mistä hänet voi oppia tuntemaan. Elävä Kristus vaikuttaa ja puhuu Sanassaan, eikä ole irrotettavissa siitä.
Lähetä kommentti
<< Home