Vainotaanko?

Muuan ystäväni kysyi: Tuntuuko sinusta, että sinua vainotaan? Hän oli seurannut kirjoittelua ja keskustelua minusta ja tilanteestani lehdissä ja muuallakin. En vähääkään nauti tästä tilanteesta. Kunpa olisi niin kuin oli vielä viime tammikuussa. Saisi rauhassa tehdä työtä, jonka koen kutsumuksekseni. Toisaalta saan ainakin vielä joka kuukausi aika hyvän palkan, saan asua mukavassa kodissa perheeni kanssa, lämmittää saunan silloin, kun siltä tuntuu, harrastaa ja olla ystävieni kanssa. Saan julistaa evankeliumia. Ei tämä vainolta tunnu. Ei ollenkaan jos vertaa siihen, mitä lukee ensimmäisten kristittyjen kohdanneen tai mitä kuuli Riikassa 1980-luvun puolivälissä sikäläisten kristittyjen kokeneen. Jotenkin niin vastasin ystävälleni.