Muutakin

Tänään seurakunnassamme alkoi tämän syksyn seurakuntatapahtuma - Apua ylhäältä. Tapahtuma jatkuu maanantaihin. Maallikot ovat tehneet suuren työn tapahtuman suunnittelussa ja tekevät toteuttamisessa. Toki seurakunnan työntekijätkin ovat mukana. Rukoilemme, että tapahtuma olisi Jumalan työn kanava - että uskoa syntyisi ja usko vahvistuisi. Joskus sanotaan, ettei enää ole tapahtumien aika. Ihmiset eivät tule tapahtumiin - tai vain ne tulevat, jotka ovat mukana seurakunnan tapahtumissa muutenkin. En usko, ettei tapahtumia enää tarvittaisi - vaikka nykyisin ne ovatkin usein pienempiä kuin joskus ennen. Tarvitaan perustyötä - jumalanpalveluksia, viikottaisia kokoontumisia, kirkollisia toimituksia. Mutta tarvitaan myös suurempia tapahtumia. Jos sillä, että valmistellaan ja mainostetaan tavallisesta enemmän, saadaan Sanan puhuteltavaksi edes muutama sellainen ihminen, joka ei muuten olisi tullut, paljon on saavutettu.

Tulimme eilen perheen kanssa Helsinkiin ja palaamme Vammalaan huomenna. Pojilla ja meillä Minnankin kanssa on lyhyt syysloma. Mukava on ollut olla vähän kauempana - kulkea samoilla kaduilla kuin kaksikymmentä vuotta sitten opiskeluaikana, katsella, mitä kaikkea kaupoissa on, miettiä, miksi Viapori antautui Suomen sodassa, vaikka mahdollisuus puolustautua olisi ollut. Illalla olimme seuraamassa HIFK-Jokerit -peliä. Suuria intohimoja peli ei synnyttänyt. Maakunnan miehen toive helsinkiläisten joukkueiden suhteen kun lähinnä on, että helsinkiläinen joukkue häviää. Toive toteutui.

Hienoa että on paljon muutakin kuin mistä tässä päiväkirjassa on lähinnä kirjoitettu.