Emmekö keskittyisi tärkeämpään
Tyrvään Sanomat on kirjoittanut innokkaasti Vammalan seurakunnan tilanteesta ja naispappeudesta. Viimeksi keskiviikkona lehden pääkirjoitus käsitteli asiaa (www.tyrvaansanomat.fi). Kirjoitin pääkirjoitukseen alla olevan vastineen. Sen pitäisi olla tänään jaettavassa lehdessä. Olen ollut menneen viikon rippikoululeirillä. Hienoa, tärkeää työtä. Hyvä, tarkasti kuunteleva joukko nuoria, jotka miettivät uskon ja elämän suuria kysymyksiä. Vetäjien kesken luja yhteys ja halu tehdä työtä samansuuntaisesti. Toivon, että saan olla tässä työssä ensi kesänäkin.
Emmekö keskittyisi tärkeämpään
Pääkirjoitus Tyrvään Sanomissa 12.7. otti voimakkaasti kantaa Vammalan seurakunnan tilanteeseen. Tarkoitus oli käsittääkseni sanoa, että tilanne on vaikea tai mahdoton, koska seurakunnassa on kaksi pastoria, jotka ei voi toimittaa messua yhdessä naispastorin kanssa.
Seurakunnassamme toimittiin vuosia siten, että kunnioitimme toistemme erilaisia käsityksiä papinvirasta emmekä painostaneet toista muuttamaan kantaa tai toimintatapaa. Tämä toimi varsin hyvin. Sitten kerrottiin, ettei tämä ole enää mahdollista, ja ryhdyttiin sen mukaisiin toimiin. Tilanne seurakunnassamme muuttui selvästi huonommaksi. Emmekö voisi palata käytäntöön, jota noudatettiin vuosia? Se ei ollut vailla mitään ongelmia. Ongelmat nyt ovat kuitenkin paljon suurempia kuin ennen. Ongelmat tuskin poistuvat erottamalla kaksi pastoria. On huomattava joukko seurakuntalaisia, jotka ajattelevat samalla tavalla kuin nämä pastorit. Poistetaanko heidätkin?
Pääkirjoituksen mukaan työvuorojen järjestelyt ovat käytännön mahdottomuus. Olen menneinä vuosina laatinut papiston työvuorolistat useita kertoja ja tiedän, ettei niitä ole mahdoton laatia siten, ettei pastoreita pakoteta vastoin heidän vakaumustaan messuun yhdessä naispastoreiden kanssa. Se ei ole edes vaikeaa, vaikka naispappeuden torjuvia pastoreita ja naispastoreita olisi seurakunnassamme enemmänkin. Mikäli on hyvää tahtoa, kenenkään tarvitse jäädä pois työtehtävistä eikä kukaan tule syrjityksi. Vammalassa tämä on erityisen helppoa, koska tavallisena sunnuntaina jumalanpalvelus on neljässä tai viidessä kirkossa. On myös mahdollista, että messun toimittaa yksi pastori avustajinaan diakoniatyöntekijä ja maallikoita.
Pääkirjoituksessa muistutettiin, ettei naispappeus ole kristillisen uskon ydintä. Olen samaa mieltä. Ihmettelen, miksi tämä on niin tärkeä asia, että sen takia voidaan erottaa pastoreita ja rikkoa sellaista, mitä on rakennettu vuosikymmeniä. Pyydän, että tilaa olisi meillekin, jotka ymmärrämme Raamattua tältä osin kirkon perinteisellä tavalla.
Myös minä kuulun siihen suureen joukkoon, joka on hyvin väsynyt kiistelyyn naispappeudesta. Emmekö voisi jättää kiistelyn, sopia ja keskittyä paljon tärkeämpiin asioihin? Eikö Vammalan seurakunta voisi olla esimerkki, että samaan seurakuntaan mahtuu tässä asiassa eri tavalla ajattelevia ja toimivia pastoreita ja seurakuntalaisia? Vammalan seurakunta oli hyvä esimerkki tästä vuosien ajan. Toivon Markus Malmivaaran tavoin, että paikallistasolta löytyisi yksimielisyys ja työvuoroja voitaisiin jakaa entiseen tapaa. Tästä mahdollisuudesta myös arkkipiispa Jukka Paarma ja piispa Eero Huovinen ovat puhuneet.
Jari Rankinen
Emmekö keskittyisi tärkeämpään
Pääkirjoitus Tyrvään Sanomissa 12.7. otti voimakkaasti kantaa Vammalan seurakunnan tilanteeseen. Tarkoitus oli käsittääkseni sanoa, että tilanne on vaikea tai mahdoton, koska seurakunnassa on kaksi pastoria, jotka ei voi toimittaa messua yhdessä naispastorin kanssa.
Seurakunnassamme toimittiin vuosia siten, että kunnioitimme toistemme erilaisia käsityksiä papinvirasta emmekä painostaneet toista muuttamaan kantaa tai toimintatapaa. Tämä toimi varsin hyvin. Sitten kerrottiin, ettei tämä ole enää mahdollista, ja ryhdyttiin sen mukaisiin toimiin. Tilanne seurakunnassamme muuttui selvästi huonommaksi. Emmekö voisi palata käytäntöön, jota noudatettiin vuosia? Se ei ollut vailla mitään ongelmia. Ongelmat nyt ovat kuitenkin paljon suurempia kuin ennen. Ongelmat tuskin poistuvat erottamalla kaksi pastoria. On huomattava joukko seurakuntalaisia, jotka ajattelevat samalla tavalla kuin nämä pastorit. Poistetaanko heidätkin?
Pääkirjoituksen mukaan työvuorojen järjestelyt ovat käytännön mahdottomuus. Olen menneinä vuosina laatinut papiston työvuorolistat useita kertoja ja tiedän, ettei niitä ole mahdoton laatia siten, ettei pastoreita pakoteta vastoin heidän vakaumustaan messuun yhdessä naispastoreiden kanssa. Se ei ole edes vaikeaa, vaikka naispappeuden torjuvia pastoreita ja naispastoreita olisi seurakunnassamme enemmänkin. Mikäli on hyvää tahtoa, kenenkään tarvitse jäädä pois työtehtävistä eikä kukaan tule syrjityksi. Vammalassa tämä on erityisen helppoa, koska tavallisena sunnuntaina jumalanpalvelus on neljässä tai viidessä kirkossa. On myös mahdollista, että messun toimittaa yksi pastori avustajinaan diakoniatyöntekijä ja maallikoita.
Pääkirjoituksessa muistutettiin, ettei naispappeus ole kristillisen uskon ydintä. Olen samaa mieltä. Ihmettelen, miksi tämä on niin tärkeä asia, että sen takia voidaan erottaa pastoreita ja rikkoa sellaista, mitä on rakennettu vuosikymmeniä. Pyydän, että tilaa olisi meillekin, jotka ymmärrämme Raamattua tältä osin kirkon perinteisellä tavalla.
Myös minä kuulun siihen suureen joukkoon, joka on hyvin väsynyt kiistelyyn naispappeudesta. Emmekö voisi jättää kiistelyn, sopia ja keskittyä paljon tärkeämpiin asioihin? Eikö Vammalan seurakunta voisi olla esimerkki, että samaan seurakuntaan mahtuu tässä asiassa eri tavalla ajattelevia ja toimivia pastoreita ja seurakuntalaisia? Vammalan seurakunta oli hyvä esimerkki tästä vuosien ajan. Toivon Markus Malmivaaran tavoin, että paikallistasolta löytyisi yksimielisyys ja työvuoroja voitaisiin jakaa entiseen tapaa. Tästä mahdollisuudesta myös arkkipiispa Jukka Paarma ja piispa Eero Huovinen ovat puhuneet.
Jari Rankinen
posted by Jari Rankinen | 3:15 ip.
1 Comments:
Jumalalle kiitos, että Teitä on Vammalan seurakunnassa kaksi luterilaista pappia, Markus Malmivaara ja Sinä Jari, jotka haluatte totella Pyhään Raamattuun sitoutunutta omantunnon ääntä. Muistakaa, että meitä on tuhansia, jotka rukoilemme Teidän kanssanne ja Teidän puolestanne armoistuimen edessä. Kaikkein suurinta täällä alhaalla on se, että itse ylösnoussut Jeesus Kristus - Israelin Pyhä - rukoilee Teidän puolestanne. Rukoilen ja toivon Teille Jeesuksen veren voimaa.
Seppo P. Mäki-Arvela
Lähetä kommentti
<< Home