Kerskailla Jeesuksen rististä

Yksi pitkäperjantain raamatunkohta on jae Paavalin kirjeestä galatalaisille: ”Minä en ikinä tahdo kerskailla mistään muusta kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä. Siinä on maailma minulle ristiinnaulittu ja minä maailmalle.” (Gal 6).

Luin joskus kahdesta miehestä, pohjalaisisännästä. He makasivat sairaalassa vierekkäisissä vuoteissa. Oli viikkojen aikana vähitellen tutustuttu, oli puhuttu niitä näitä. Sitten miehistä toinen sanoi: - Edessäni on kuolema ja helvetti. Niin sairas minä olen. Toinen oli hetken hiljaa ja sanoi: - Kuolema on minunkin edessäni, niin sairas minäkin olen, mutta helvettiin en suostu menemään. Jeesus on ristillä lunastanut minut.

Jeesuksen rististä kerskailu on Jeesuksen ristiin turvautumista. Siihen luottamista, että Jeesuksen risti maksoi hinnan, joka täytyi maksaa, etten joudu kadotukseen. Jeesuksen risti sovitti minut pyhän Jumalan kanssa. Jeesuksen ristin takia syntinen ihminen pääsee taivaaseen. Jeesuksen rististä kerskailu on Jeesuksen rististä puhumista. Se on toisillekin sen pelastuksen tarjoamista, joka on ristissä.

Siis kerskailemaan - ei omista saavutuksista tai erinomaisuudesta, ei edes omasta uskosta, mutta Jeesuksen rististä.