Fariseus?
Matilda kirjoitti fariseuksista kommentissaan kirjoitukseeni "Viime perjantaina" (30.1.). Hän taisi epäillä minuakin fariseukseksi.
Samankaltaisia ajatuksia, joita Matilda kirjoitti, muistan kuulleeni ensimmäisenä opiskeluvuonna Helsingissä Käpylän seurakuntakodissa. Menimme Minnan kanssa sinne kuuntelemaan professori Heikki Räisäsen esitystä. Räisänen vaati, että kristinuskoa tulee muuttaa. Ei vain muotoja - miten uskosta puhutaan tai uskoa harjoitetaan - vaan monelta osin sisältöä. Tätä hän perusteli Jeesuksen toiminnalla - hänkin muutti silloista juutalaisten uskoa. Muuan maallikko kommentoi esitystä: Jumala Poika ilmoitti kirkkaimmin Jumalan, hänen armonsa ja tahtonsa. Siirryttiin vanhasta liitosta uuteen. Siksi paljon muuttui. Mutta eihän meistä kukaan ole Jumalan Poika. Ei Jumalan ilmoitus enää kirkastu. Eikä nyt ala jokin kolmas liitto.
Maallikon kommentti oli klassisen kristinuskon mukainen. Jumalan ilmoitus huipentui Jeesuksen elämässä, kuolemassa ja ylösnousemuksessa. Ei tule kolmatta liittoa, joka muuttaisi sen, mitä Jeesus ja hänen valtuutuksellaan apostolit opettivat uuden liiton Jumalan kansalle. Tähän opetukseen kuuluu ymmärtääkseni myös opetus seurakunnan paimenen virasta tai homosuhteiden harjoittamisesta. Räisänen edustaa muuta kuin sitä, mikä on klassisen kristinuskon mukaista. Kadotusta ei ole. Taivaaseen - jos sellainen on - on monta tietä. Opin sovituksesta - siitä että Jumala sovitti Poikansa kuolemalla ihmisten synnit - voi unohtaa. Monet Uuden testamentin käskyt eivät enää ole voimassa. Räisäsen esittelee kirjoissaan näitä uusia ilmoituksia. Ajatus, että kristinuskon opetukset voi laittaa uusiksi, vie jopa näihin ajatuksiin.
-------
Matilda kommentoi edelleen kirjoitustani. Kommentti on luettavissa tämän kirjoituksen alla. Jos asetamme rakkauden ja Uuden testamentin - siis Jeesuksen ja apostoleiden - käskyt vastakkain ja sanomme rakkauden olevan tärkeämpää, taidamme olla loputtomalla, upottavalla suolla. Enemmin tai myöhemmin jalkojemme alla pettää. Kuka määrittelee, mitä rakkaus on? Kuka kertoo, miten toimimme niin, että rakastamme? Yksi sanoo yhtä, toinen toista, kolmas aivan vastakkaista ja omatkin ajatukseni muuttavat. Mekö, jotka olemme synnin tahrimia ihmisiä, olisimme hyviä - jopa Jeesusta parempia - kertomaan, mitä on rakkaus? Mieluummin olen tukevalla perustalla. Jumalan sana saa määritellä rakkauden ja kertoa, miten toimii, jos rakastaa.
Samankaltaisia ajatuksia, joita Matilda kirjoitti, muistan kuulleeni ensimmäisenä opiskeluvuonna Helsingissä Käpylän seurakuntakodissa. Menimme Minnan kanssa sinne kuuntelemaan professori Heikki Räisäsen esitystä. Räisänen vaati, että kristinuskoa tulee muuttaa. Ei vain muotoja - miten uskosta puhutaan tai uskoa harjoitetaan - vaan monelta osin sisältöä. Tätä hän perusteli Jeesuksen toiminnalla - hänkin muutti silloista juutalaisten uskoa. Muuan maallikko kommentoi esitystä: Jumala Poika ilmoitti kirkkaimmin Jumalan, hänen armonsa ja tahtonsa. Siirryttiin vanhasta liitosta uuteen. Siksi paljon muuttui. Mutta eihän meistä kukaan ole Jumalan Poika. Ei Jumalan ilmoitus enää kirkastu. Eikä nyt ala jokin kolmas liitto.
Maallikon kommentti oli klassisen kristinuskon mukainen. Jumalan ilmoitus huipentui Jeesuksen elämässä, kuolemassa ja ylösnousemuksessa. Ei tule kolmatta liittoa, joka muuttaisi sen, mitä Jeesus ja hänen valtuutuksellaan apostolit opettivat uuden liiton Jumalan kansalle. Tähän opetukseen kuuluu ymmärtääkseni myös opetus seurakunnan paimenen virasta tai homosuhteiden harjoittamisesta. Räisänen edustaa muuta kuin sitä, mikä on klassisen kristinuskon mukaista. Kadotusta ei ole. Taivaaseen - jos sellainen on - on monta tietä. Opin sovituksesta - siitä että Jumala sovitti Poikansa kuolemalla ihmisten synnit - voi unohtaa. Monet Uuden testamentin käskyt eivät enää ole voimassa. Räisäsen esittelee kirjoissaan näitä uusia ilmoituksia. Ajatus, että kristinuskon opetukset voi laittaa uusiksi, vie jopa näihin ajatuksiin.
-------
Matilda kommentoi edelleen kirjoitustani. Kommentti on luettavissa tämän kirjoituksen alla. Jos asetamme rakkauden ja Uuden testamentin - siis Jeesuksen ja apostoleiden - käskyt vastakkain ja sanomme rakkauden olevan tärkeämpää, taidamme olla loputtomalla, upottavalla suolla. Enemmin tai myöhemmin jalkojemme alla pettää. Kuka määrittelee, mitä rakkaus on? Kuka kertoo, miten toimimme niin, että rakastamme? Yksi sanoo yhtä, toinen toista, kolmas aivan vastakkaista ja omatkin ajatukseni muuttavat. Mekö, jotka olemme synnin tahrimia ihmisiä, olisimme hyviä - jopa Jeesusta parempia - kertomaan, mitä on rakkaus? Mieluummin olen tukevalla perustalla. Jumalan sana saa määritellä rakkauden ja kertoa, miten toimii, jos rakastaa.
5 Comments:
Muistetaanpa, että kyllä Jumala tuhosi Sodoman ja Gomorran (1. Moos. 19:24-25), vaikka hän on itse rakkaus (1. Joh. 4:8). Rakkauteen kuuluu myös se, ettei hyväksy kaikkea. Siksihän lapsiakin kuritetaan: "Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan; mutta joka häntä rakastaa, se häntä ajoissa kurittaa" (Snl 13:24). Näin ollen rakkautta ei voida käyttää argumenttina suvaitsevaisuuden puolesta, sillä se osa suvaitsevaisuudesta, mikä on jumalallista ilmoitusta vastaan, on syntiä. Sanotaanhan Johanneksen evankeliumissa, että "Mutta tämä on tuomio, että valkeus on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta; sillä heidän tekonsa olivat pahat." (Joh. 3:19). Eli pimeyttäkin voi rakastaa.
Jumalan siunausta teille kaikille!
Ei meidän sydämeen tarvitse nähdäkään , riittää kun näkee Raamattuun.
Lisäksi muita ihmisiä ei tarvitse tuomita syntisiksi - sen tekee Jumala. Sen sijaan sen tuomitseminen, mikä Raamatun mukaan on syntiä, on jotain todellista ihmisistä välittämistä. Miten ihminen joka on kristitty ja lukee Raamatusta jonkin asian olevan syntiä, voisi vaieta lukemastaan tietäessään synnin palkan olevan kuolema?
Rakkauden vastakohta ei ole viha, vaan rakkaudettomuus, siis välinpitämättömyys.
Osa meidän (ainakin) suomalaisten "annetaan jokaisen hoitaa omat asiansa" -asenteesta voi helposti olla välinpitämättömyyttä. Jos esimerkiksi koko kylä kasvattaa, niin kyllähän siinä puututaan toisten asioihin - mutta kukaan ei kiellä, että se ei olisi lapsista välittämistä, jos puututaan kiusaamiseen, näpistelyyn, rumaan kielenkäyttöön tai muuhun vastaavaan.
Jumalan viha on olennainen osa hänen rakkauttaan, aivan samalla lailla kuin viha on olennainen osa meidän rakkauttamme, jos rakkautemme on aitoa. Silloin kun ihan oikeasti välitämme jostakusta, emme voi sietää sitä, että joku vahingoittaisi häntä, edes hän itse. Se suututtaa meitä, eikö niin!
Jumalan viha ilmenee laissa, mutta lisäksi laki kertoo sen, mikä on hyvää. Laki kertoo, mitä rakkaus tekisi toisen ihmisen puolesta. Rakkaus uhraa itsensä toisen hyväksi - kuten Luther selittää varastamisen ja himoitsemisen kieltäviä käskyjä: meidän ei tule pelkästään pidättäytyä ottamasta toisen omaa, vaan pyrkiä toimimaan niin, että hänen omaisuutensa kasvaisi, että hänen palvelusväkensä ja perheensä pysyisivät hänelle uskollisina.
(Tällainen ajattelu ei istu lainkaan meidän individualistiseen ja kapitalistiseen ajatteluumme. Tokihan markkinavoimien tulee määrätä se, kuka on missäkin töissä ja millä palkalla, ja jokaisen tulee katsoa vaan omaa etuaan, niin hyvä tulee..)
Joka tapauksessa - mitä rakkaus on, sen Simopekka on jo kauan sitten hyvin kauniisti ja osuvasti sanonut samannimisessä laulussaan.
Mitä rakkaus on
Niin monet laulut rakkaudesta
ovat taivaan tuuliin haihtuneet
ja tuhannesta lupauksesta
ovat jäljellä vain kyyneleet.
Taas uuden ajan trubaduurit maalailevat pilvilinnojaan,
mutta sydäntemme kivimuurit
saavat kaiken kauniin kuihtumaan.
Mitä rakkaus on? Sitä kauan hain.
Hetkenkö huumaa, valhettako vain?
Mitä rakkaus on, rakkaus ikuinen?
Vain luota ristin löydät vastauksen.
Me olemme niin yksin loppuun saakka
maassa, jossa pimeys vallan saa.
Ihminen on ihmiselle taakka
ja rakkaus on vain kauppatavaraa.
Mitä teimme tälle maailmalle?
Mistä pahuus hiipi sydämiin?
Rakkaus jäi ahneutemme alle
ja paratiisin portti suljettiin!
Mitä rakkaus on? Sitä kauan hain.
Hetkenkö huumaa, valhettako vain?
Mitä rakkaus on, rakkaus ikuinen?
Vain luota ristin löydät vastauksen.
Vain luota ristin löydät vastauksen.
- Pekka Simojoki
***
Muistinvaraisesti, toivottavasti oikein.
Tärkeää on muistaa Jeesuksen sanat aviorikoksesta kiinni saadulle naiselle "En tuomitse minäkään. Mene, äläkä enää tee syntiä."
Mielestäni hyvä opetusteksti aiheeseen löytyy täältä:
http://karimies.uskojarukous.net/frameredir.htm?http://karimies.uskojarukous.net/Artikkelit/armahtakaa.htm
Lähetä kommentti
<< Home