Myös epäonnistumisia

Kirjeessä filippiläisille Paavali kertoo miehestä nimeltä Epafroditos. Tämä kristitty mies oli tullut Filippistä vangitun Paavalin luo. Emme varmuudella tiedä, minkä kaupungin vankilassa apostoli oli. Epafroditos oli tuonut Paavalille lahjan, joka oli koottu Filippin seurakunnassa - ehkä vaatteita, ruokaa ja rahaa. Ilmeisesti Filippin kristityt olivat koonneet varoja myös siihen tarkoitukseen, että Epafroditos voisi jäädä joksikin aikaa kaupunkiin, jossa Paavali oli, ja auttaa apostolia, missä pystyisi.

Paavali kertoo kirjeessä, että Epafroditos oli sairastunut ja ikävöinyt ystäviään Filippissä. Mies oli parantunut ja lähtenyt takaisin. Mukaansa hän oli saanut Paavalilta kirjeen, jonka tunnemme Uuden testamentin Kirjeenä filippiläisille. Epafroditoksen matka oli siis epäonnistunut tai onnistunut vain osittain. Hän oli tuonut lahjan Paavalille mutta ei voinut jäädä hänen luokseen. Sairaus esti ja ehkä miehen mieltä painoi myös ikävä siinä määrin, että teki mieli päästä kotiin ja tuttujen luo.

Paavali kirjoittaa Epafroditoksesta näin kirjeessä, joka kädessä mies palasi seurakuntaansa: - Nyt minun kuitenkin täytyy lähettää teidän luoksenne veljemme Epafroditos, työ- ja taistelutoverini. Hän on myös teidän lähettinne, joka tuli palvelemaan minua ollessani avun tarpeessa, ja hän on ikävöinyt teitä kaikkia ja ollut huolissaan siitä, että te olette kuulleet hänen sairastuneen. Sairas hän todella oli, aivan kuolemaisillaan, mutta Jumala armahti häntä, eikä vain häntä vaan myös minua, etten saisi uutta surua entisten lisäksi. Olen sitäkin innokkaampi lähettämään hänet takaisin, jotta te saisitte ilon nähdä hänet jälleen ja että itsekin voisin olla huolettomampi. Ottakaa siis hänet Herran palvelijana iloiten vastaan ja kunnioittakaa hänen kaltaisiaan! Hänhän oli Kristuksen työn vuoksi vähällä kuolla, kun vaaransi henkensä auttaakseen minua siinä, missä te ette voineet auttaa.

Miten hienosti Paavali kirjoittaa miehestä, joka epäonnistui, jossain määrin ainakin. Apostoli ei moiti häntä. Hän ei yritä arvata syitä, miksi kävi niin kuin kävi. Hän antaa Epafroditoksesta hyvän todistuksen ja kehottaa kunnioittamaan häntä.

Jumalan valtakunnan työssä koetaan myös epäonnistumisia. Asiat vain menevät toisin kuin tahtoisimme tai meissä itsessämme tai toisissa on syitä, miksi ei onnistuttu. Mutta pitäisi ajatella ja sanoakin Paavalin tavoin. Ehkä silläkin, että työ jää kesken, on jokin tarkoitus. Ja ainahan työmme jää kesken. Ehkä epäonnistuminenkin palvelee Jumalan suurempaa suunnitelmaa. Ja sekin, joka epäonnistuu, on Jumalalle rakas. Olemme Jumalan omia Kristuksen takia - siksi että hän onnistui ja suoritti tehtävänsä loppuun - emme omien onnistumistemme takia, emme edes siksi, että kuitenkin yritimme. Näkyykö tämä siinä, miten suhtaudumme toisiin, ja siihen, joka ei niin onnistunut?