keskiviikkona, elokuuta 08, 2012

Voiko kirjoittaa mitä vain?

Satakunnan Kansan verkkolehdessä on juttu, jossa kerrotaan, että Kankaanpään seurakunnan kirkkoneuvoston jäsen Jari Koskela pahoinpideltiin kirkkoneuvoston kokouksen päätteeksi. Pahoinpitelijäksi kerrottiin harkintakykynsä menettänyt kirkkoneuvoston varajäsen. Toimittaja Päivi Leppilahden kirjoittaman jutun mukaan nyrkit heiluivat kokouksessa ja Jari Koskela sai nyrkinlyöntejä selkäänsä. Juttu löytyy osoitteesta www.satakunnankansa.fi.

Satakunnan Kansan uutinen uutisoidaan myös mm. Iltalehdessä, Kotimaan verkkolehdessä ja Seurakuntalainen.fi -sivustolla. Asiasta kerrottiin tämän aamun Aamulehdessä. Siinä kerrottiin pahoinpitelijäksi leimatun nimi ja häntä haastateltiin lyhyesti. Aamulehden otsikossa puhutaan nyrkkitappelusta.

Onkohan kirkkoneuvoston kokouksessa tapahtunut todella sellaista, mitä Päivi Leppilahti kirjoittaa? Että on pahoinpidelty ja nyrkit ovat heiluneet. Onko kokouksessa todella ollut käsirysy, nyrkiniskuja ja fyysinen nujakka - kuten muissa yllä mainituissa lehdissä kerrotaan?

Jos tällaista on tapahtunut, on hyvin toivottavaa, että Jari Koskela, jonka väitetään joutuneet pahoinpitelyn kohteeksi, tekee asiasta rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön poliisille. Niin täytyisi tehdä varsinkin sen takia, ettei tällainen toiminta saisi jalansijaa suomalaisessa hallinnossa. Ei ketään saa pahoinpidellä hallintoelinten kokouksissa tai välittömästi niiden jälkeen. Ei tietysti muulloinkaan. Ei saa käydä niin, että kokousten jäsenten täytyy pelätä mahdollista pahoinpitelyä, jos edustaa jotakin mielipidettä. Aamunlehdessä täna aamuna Jari Koskela kertoo, ettei hän aio tehdä rikosilmoitusta, ja vähättelee tapahtunutta. Kertooko se siitä, ettei ole tapahtunut mitään sellaista, mitä voi kutsua pahoinpitelyksi? Minusta tuntuu, että kertoo. Ja toivottavasti kertoo.

Aamulehden jutussa pahoinpitelijäksi leimattu sanoo kyllä koskettaneensa Jari Koskelaa selkään ja käden olleen nyrkissä. Tämä oli hänen mukaansa symbolinen ele. Mistään lyömisestä, nyrkkitappelusta puhumattakaan, ei siis olisi ollut kyse.

Jos itse olisin tällä tavalla paihoinpitelijäksi leimattu ja tietäisin, etten ole pahoinpidellyt, ottaisin yhteyttä poliisin ja pyytäisin selvittämään, mitä on tapahtunut. Hienoa jos tämä Kankaanpään kirkkoneuvoston varajäsen jaksaa tehdä näin. Jos selvityksen lopputulos on, ettei pahoinpitelyä ole tapahtunut, olisi hyvä, että toimittaja ja lehti, joka julkaiseen tällaisiä juttuja, joutuisivat vastaamaan perättömistä kirjoituksista. Voi olla, ettei lehden toimittaja tule ajatelleeksi, miten paljon murhetta, kipua, unettomia öitä ja vääriä pahoja puheita tällaiset jutut saavat aikaan. Ikävistä asioista, jotka ovat totta, täytyy tietysti voida kirjoittaa. Mutta jos toimittaja kirjoittaa pötyä ja tahrii sillä pahasti jonkun maineen, hän toimii hyvin taitamattomasti ja on huono toimittaja.

Kirkkoneuvoston kokouksessa ei ole paikalla toimittajia, koska kirkkoneuvoston kokoukset - toisin kuin kirkkovaltuuston kokoukset - ovat suljettuja. Varmaan siis joku kirkkoneuvoston jäsen on ottanut yhteyttä toimittajaan ja ilmeisesti saanut hänet kirjoittamaan pahoinpitelystä ja nyrkkien heilumisesta.

Kahdeksannessa käskyssä kielletään väärän todistuksen lausuminen lähimmäisestä. Onko lähettyvilläsi Martti Lutherin Iso katekismus? Siinä selitys kahdeksanteen käskyyn on uskomattoman ajankohtainen.

3 Comments:

Blogger Unknown said...

Istuvan kansanedustajan avustajan kimppuun käyminen on hyvin kova rikos.

Toivon, että ymmärrät asian.

Meillä on demokratia, ja meillä edustajat sekä heidän avustajansa ovat suojassa.

Sinä et ehkä sitä näe, kun olet muutenkin väärennellyt oppeja oman mielesi mukaan.

11:46 ip.  
Blogger Unknown said...

Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

11:46 ip.  
Blogger Jari Rankinen said...

Julkaisen tässä Esko Luoman lähettämän kommentin. Jostakin syystä hänen lähettämänsä kommentti ei tullut täällä näkyviin.

Jari Rankinen


Pahoinpitelijän näkemys

Keskustelin Kankaanpään Kirkkoneuvoston kokouksen 6.8.12 jälkeen Jari Koskelan kanssa,
eikö hän voisi käyttää johtajuuttaan Kirkon virallisen linjan jäsenten parissa ja lopettaa lapsellinen jatkuva kiistely.

Sanoin, että se on kuin puukolla iskisi Kirkkoherran selkään, kun te vouhkaatte tuollaisesta kuten tänä iltana. Samalla koputin kädelläni pari kolme kertaa hänen selkäänsä.

Jatkoimme vielä keskustelua tovin ja lähtiessämme toivotimme toisillemme siunausta.

Keskiviikkona vielä Koskelan selkä oli kipeä ja mustelmilla, mustelmia hän ei kuitenkaan suostunut pyynnöstäni näyttämään.
Minä pyysin anteeksi hänen yksilöllisyyttään loukannutta käytöstäni.

Jumala tietää totuuden.

Esko Luoma
kirkkovaltuutettu, Seurakuntaväen vaaliliitto, joka jää äänestyksessä aina vähemmistöön

2:28 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home