Viikon tärkein kokoontuminen
Viime vuosina messu, ehtoollisjumalanpalvelus, on tullut monille kristityille tärkeäksi, paljon tärkeämmäksi kuin mitä se joskus aiemmin oli. Voidaan jopa puhua jumalanpalvelusherätyksestä. Olen tästä hyvin iloinen. Ehtoollisjumalanpalvelus on seurakunnan elämän keskus. Se on viikon tärkein seurakunnan kokoontuminen. Siitä sykkii elämää muihinkin seurakunnan toimintoihin.
Näin on opetettu Suomessakin pitkään. Parikymmentä vuotta sitten, kun minut vihittiin papiksi, näin ei ollut. Nuorena pastorina ajattelin, että näin pitäisi olla mutta todellisuudessa ei ole. Monille herätysliikkeiden kristityille jumalanpalvelusta selvästi tärkeämpiä kokoontumisia olivat seurat, raamattupiirit, rukouskokoukset tai evankeliumijuhlat. Nyt monin paikoin tilanne on toinen. Halutaan tulla juuri messuun. Ehtoollinen on tullut välttämättömäksi. Messuun tullaan yhdessä lasten kanssa. Iloitsen tästä. Enkä usko, että tämän takia muut seurakunnan toiminnot hiipuvat tai kuolevat. Eivät ainakaan ne toiminnot, jotka eivät saa hiipua tai kuolla.
Sastamalan Karkussa evankelisella opistolla on pidetty jumalanpalveluksia – ne ovat melkein aina messuja – joka sunnuntai kohta kolme vuotta. Näyttää siltä, että näistä on tullut monille hyvin tärkeitä. Koolla on eri-ikäisiä. Pyhäkoulussa on melkoinen joukko lapsia. Monet haluavat kantaa jossakin tehtävässä vastuuta näissä jumalanpalveluksissa. Viime vuoden osalta tilastot kertovat seuraavaa: Jumalanpalveluksia on pidetty yhteensä 56. Näistä kaksi konfirmaatiomessua oli Sastamalan seurakunnan kirkossa. Osallistujia oli yhteensä 9921. Osallistujia oli siis keskimäärin 177 ja osallistujamäärien keskiluku oli 153.
Määrät eivät ole pääasia. Tärkeintä on, että Jumala palvelee ja hoitaa meitä sanallaan ja ehtoollisen sakramentilla. Uskomme, että niin tapahtuu huomennakin.
Katsoin torstai-iltana TV:stä keskustelun, jossa Hjallis Harkimo jututti Timo Soinia. He puhuivat myös uskonasioista. Timo Soini kertoi olevansa kristitty ja uskovansa niin kuin kristitty uskoo. Hän sanoi, ettei hän pelkää kuolemaa, koska uskoo, ettei tarina pääty kuolemaan. Hän uskoo pääsevänsä Jumalan luo. Hjallis Harkimo kysyi, mistä tuollaisen uskoo saa, ja sanoi itse pelkäävänsä kuolemaa. Olisipa Timo Soini puhunut siitä, että Jumala antaa ja vahvistaa uskoa siellä, missä ovat Jumalan sana ja sakramentit. Ja että tulee olla näiden vaikutuspiirissä, jotta saa uskon, pysyy uskossa ja usko saa kasvaa. Olisipa hän innostanut keskustelukaveriaan osallistumaan usein messuun.
Näin on opetettu Suomessakin pitkään. Parikymmentä vuotta sitten, kun minut vihittiin papiksi, näin ei ollut. Nuorena pastorina ajattelin, että näin pitäisi olla mutta todellisuudessa ei ole. Monille herätysliikkeiden kristityille jumalanpalvelusta selvästi tärkeämpiä kokoontumisia olivat seurat, raamattupiirit, rukouskokoukset tai evankeliumijuhlat. Nyt monin paikoin tilanne on toinen. Halutaan tulla juuri messuun. Ehtoollinen on tullut välttämättömäksi. Messuun tullaan yhdessä lasten kanssa. Iloitsen tästä. Enkä usko, että tämän takia muut seurakunnan toiminnot hiipuvat tai kuolevat. Eivät ainakaan ne toiminnot, jotka eivät saa hiipua tai kuolla.
Sastamalan Karkussa evankelisella opistolla on pidetty jumalanpalveluksia – ne ovat melkein aina messuja – joka sunnuntai kohta kolme vuotta. Näyttää siltä, että näistä on tullut monille hyvin tärkeitä. Koolla on eri-ikäisiä. Pyhäkoulussa on melkoinen joukko lapsia. Monet haluavat kantaa jossakin tehtävässä vastuuta näissä jumalanpalveluksissa. Viime vuoden osalta tilastot kertovat seuraavaa: Jumalanpalveluksia on pidetty yhteensä 56. Näistä kaksi konfirmaatiomessua oli Sastamalan seurakunnan kirkossa. Osallistujia oli yhteensä 9921. Osallistujia oli siis keskimäärin 177 ja osallistujamäärien keskiluku oli 153.
Määrät eivät ole pääasia. Tärkeintä on, että Jumala palvelee ja hoitaa meitä sanallaan ja ehtoollisen sakramentilla. Uskomme, että niin tapahtuu huomennakin.
Katsoin torstai-iltana TV:stä keskustelun, jossa Hjallis Harkimo jututti Timo Soinia. He puhuivat myös uskonasioista. Timo Soini kertoi olevansa kristitty ja uskovansa niin kuin kristitty uskoo. Hän sanoi, ettei hän pelkää kuolemaa, koska uskoo, ettei tarina pääty kuolemaan. Hän uskoo pääsevänsä Jumalan luo. Hjallis Harkimo kysyi, mistä tuollaisen uskoo saa, ja sanoi itse pelkäävänsä kuolemaa. Olisipa Timo Soini puhunut siitä, että Jumala antaa ja vahvistaa uskoa siellä, missä ovat Jumalan sana ja sakramentit. Ja että tulee olla näiden vaikutuspiirissä, jotta saa uskon, pysyy uskossa ja usko saa kasvaa. Olisipa hän innostanut keskustelukaveriaan osallistumaan usein messuun.
posted by Jari Rankinen | 2:59 ip.
4 Comments:
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
uskon saa kun pyytää sen Jumalalta.
Monta kertaa asiasta tehdään monimutkainen, pitää muistaa että kaikki uudestisyntyneet ovat pappeja ja voivat johdattaa etsivän taivastielle. terv.j.nikkilä
Niin ja olisipa sanonut, että Jumalan luo voi tulla rukouksessa koska vaan ja missä vaan. Ja että ottaisi Jumalan sanan, raamatun ja lukisi, niin löytäisi varmimmin oikean Jumalan joka on luonut taivaan ja maan ja Jeesuksen joka on kuollut kaikkien maailman syntien puolesta ja että uskomalla sanoman saa synnit anteeksi ja taivasosa on taattu. Ei tarvi kuin sanoa Jeesukselle, että tässä olen, ota minut. Ja Hän ottaa, eikä ikinä hylkää!
"Määrät eivät ole pääasia. Tärkeintä on, että Jumala palvelee ja hoitaa meitä sanallaan ja ehtoollisen sakramentilla. Uskomme, että niin tapahtuu huomennakin."
Ja onpa virkistävää kuulla miten Jari Rankinen on saanut jopa Jumalan itseään palvelemaan.
Lähetä kommentti
<< Home