Kuulumisia isäinpäivänä
Toimitin tänään messun Lavian kirkossa. Jumalanpalveluksen jälkeen joimme seurakuntatalossa kirkkokahvit ja kuulimme terveisiä Keniasta ja lähetystyöstä siellä. Oli mukava olla tässä pienessä pohjoissatakuntalaisessa seurakunnassa. Olin opiskeluaikanani Laviassa kesäteologina kahtena kesänä. Nämä kesät olivat 1987 ja 1988.
Ensi sunnuntaina 16.11. - jos Jumala suo - saan toimittaa messun yhdessä Markus Malmivaaran kanssa. Siitä onkin aika pitkä aika, kun olemme viimeksi pitäneet jumalanpalveluksen yhdessä Markuksen kanssa. Messussa Karkun evankelisella opistolla Markus toimii liturgina ja minä saarnaan. Ehkä ensi sunnuntaina Markus osaa kertoa myös hänen tulevasta työstään. Hänen työnsä Vammalan seurakunnan pastorina päättyy huomenna. Käytännössä se on päättynyt jo joitakin viikkoja sitten. Hän on pitänyt näiden viikkojen aikana pitämättömät lomansa. Jumalanpalvelus Karkussa opistolla alkaa klo 11, kuten joka sunnuntai. Tänään messun opistolla toimittivat Lauri Parvio ja Matti Rusama. Messun jälkeen oli isänpäivälounas.
Ensi tiistaina pidän Vammalan Luther-talossa raamattuluennon. Syksyn aikana näillä luennoilla on opetettu Ilmestyskirjaa. Nyt on vuorossa kirjan 20. luku, jossa puhutaan tuhatvuotisesta valtakunnasta. On mielenkiintoista valmistella luento tästä aiheesta. Nämä luennot ovat koonneet mukavasti kuuntelijoita ja keskustelijoita - osallistujia on ollut 50-70.
Huomenna on päivä, jona viimeistään tulee ilmoittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mikäli valitan Turun hallinto-oikeuden päätöksestä. Olen miettinyt tätä asiaa aika paljon. Olin jo mielessäni päättänyt, etten valita päätöksestä. Tein kuitenkin toisen ratkaisun. Ehkä on hyvä katsoa asia loppuun asti. Minulle sillä ei ole kovinkaan suuri merkitys. Kyse on lähinnä siitä, joudunko olemaan ilman pappisvirkaa ja sen oikeuksia kolme kuukautta. Se on varsin lyhyt aika. Joillekin toisille kyse on paljon suuremmasta asiasta. Edelleen kirkkomme seurakunnissa on huomattava joukko niitä pastoreita, jotka eivät uskonvakaumuksensa takia voi toimittaa jumalanpalvelusta yhdesssä naispastorin kanssa. Heidän tulevaisuuteensa vaikuttaa paljon se, voiko hiippakunnan tuomiokapituli erottaa pastorin, mikäli hän ei suostu toimimaan vastoin uskonvakaumustaan ja pitämään jumalanpalvelusta naispastorin kanssa. Minusta oikeusistuin voi perustellusti päätyä toiseen ratkaisuun kuin mikä oli Turun hallinto-oikeuden ratkaisu. Arto Seppänen väitteli viime tammikuussa juuri tästä aiheesta tohtoriksi Lapin yliopistossa. Hänen väitöskirjansa mukaan pastoria ei voi pakottaa toimittamaan jumalanpalvelusta yhdessä naispastorin kanssa, mikäli tämä on vastoin hänen vakaumustaan. Pastorilla on oikeus - ei vain ajatella - vaan myös toimia uskonvakaumuksensa mukaan, kun on kyse perustellusta uskonvakaumuksesta, joka mahtuu kirkkomme opin sisäpuolelle. Naispappeuden torjuminen on tällainen vakaumus.
Valitin siis hallinto-oikeuden päätöksestä. Ehkä noin vuoden kuluttua kuulemme korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun.
Sain isäinpäivälahjaksi Teuvo V. Riikosen uuden kirjan "Kabulin taivaan alla". Teuvo toimi seuraajanani Afganistanissa suomalaisten rauhanturvaajien pastorina. Hän on kirjoittanut tästä ajasta sotilaspapin päiväkirjan. Odotan innolla, että pääsen lukemaan kirjan.
Ensi sunnuntaina 16.11. - jos Jumala suo - saan toimittaa messun yhdessä Markus Malmivaaran kanssa. Siitä onkin aika pitkä aika, kun olemme viimeksi pitäneet jumalanpalveluksen yhdessä Markuksen kanssa. Messussa Karkun evankelisella opistolla Markus toimii liturgina ja minä saarnaan. Ehkä ensi sunnuntaina Markus osaa kertoa myös hänen tulevasta työstään. Hänen työnsä Vammalan seurakunnan pastorina päättyy huomenna. Käytännössä se on päättynyt jo joitakin viikkoja sitten. Hän on pitänyt näiden viikkojen aikana pitämättömät lomansa. Jumalanpalvelus Karkussa opistolla alkaa klo 11, kuten joka sunnuntai. Tänään messun opistolla toimittivat Lauri Parvio ja Matti Rusama. Messun jälkeen oli isänpäivälounas.
Ensi tiistaina pidän Vammalan Luther-talossa raamattuluennon. Syksyn aikana näillä luennoilla on opetettu Ilmestyskirjaa. Nyt on vuorossa kirjan 20. luku, jossa puhutaan tuhatvuotisesta valtakunnasta. On mielenkiintoista valmistella luento tästä aiheesta. Nämä luennot ovat koonneet mukavasti kuuntelijoita ja keskustelijoita - osallistujia on ollut 50-70.
Huomenna on päivä, jona viimeistään tulee ilmoittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mikäli valitan Turun hallinto-oikeuden päätöksestä. Olen miettinyt tätä asiaa aika paljon. Olin jo mielessäni päättänyt, etten valita päätöksestä. Tein kuitenkin toisen ratkaisun. Ehkä on hyvä katsoa asia loppuun asti. Minulle sillä ei ole kovinkaan suuri merkitys. Kyse on lähinnä siitä, joudunko olemaan ilman pappisvirkaa ja sen oikeuksia kolme kuukautta. Se on varsin lyhyt aika. Joillekin toisille kyse on paljon suuremmasta asiasta. Edelleen kirkkomme seurakunnissa on huomattava joukko niitä pastoreita, jotka eivät uskonvakaumuksensa takia voi toimittaa jumalanpalvelusta yhdesssä naispastorin kanssa. Heidän tulevaisuuteensa vaikuttaa paljon se, voiko hiippakunnan tuomiokapituli erottaa pastorin, mikäli hän ei suostu toimimaan vastoin uskonvakaumustaan ja pitämään jumalanpalvelusta naispastorin kanssa. Minusta oikeusistuin voi perustellusti päätyä toiseen ratkaisuun kuin mikä oli Turun hallinto-oikeuden ratkaisu. Arto Seppänen väitteli viime tammikuussa juuri tästä aiheesta tohtoriksi Lapin yliopistossa. Hänen väitöskirjansa mukaan pastoria ei voi pakottaa toimittamaan jumalanpalvelusta yhdessä naispastorin kanssa, mikäli tämä on vastoin hänen vakaumustaan. Pastorilla on oikeus - ei vain ajatella - vaan myös toimia uskonvakaumuksensa mukaan, kun on kyse perustellusta uskonvakaumuksesta, joka mahtuu kirkkomme opin sisäpuolelle. Naispappeuden torjuminen on tällainen vakaumus.
Valitin siis hallinto-oikeuden päätöksestä. Ehkä noin vuoden kuluttua kuulemme korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun.
Sain isäinpäivälahjaksi Teuvo V. Riikosen uuden kirjan "Kabulin taivaan alla". Teuvo toimi seuraajanani Afganistanissa suomalaisten rauhanturvaajien pastorina. Hän on kirjoittanut tästä ajasta sotilaspapin päiväkirjan. Odotan innolla, että pääsen lukemaan kirjan.
5 Comments:
Seppäsen väitöskirja on ollut puhe sinulle ja sinunlaisillesi pastoreille. Kirkon johdolle siitä ei ole varmaan sanottavampaa apua. Jätän teille kuitenkin rohkaisuksi Pietarin sanat: "Kultakin koetellaan tulessa, ja onhan teidän uskonne paljon arvokkaampaa kuin katoava kulta." Kulta ja kaikki muut aarteet katoavat, mutta iankaikkiset aarteet säilyvät. Pysykäämme siis Kristuksen veriarmon suojissa.
Marko Laitila
Ikaalinen
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
Joakem, sanopa miksi on loukkaus seurakuntia kohtaan jos joku Raamatun mukaan pappisvirasta ajatteleva pitää blogia Kotimaa-lehdessä. Kirkonkin ylin auktoriteetti täytyisi olla Raamattu. Nyt se ei kirkossa mielestäni useinkaan ole Raamattu, vaan kirkko mukautuu sen mukaan, mitä ihmiset ajattelevat
Marko
Ikaalinen
Hei!
Asiasta kolmanteen.....
Lehdissä on ollut paljon juttua pappien työjärjestelyistä, mutta mikä on SLEY:n toimintaohje kirkon muille työntekijöille, erityisesti naisille; lastenohjaajille, lapsityönohjaajille, teologeille?
Epäilen onko mahdollista toimia kirkossa missään hengellisen työn virassa ilman jumalanpalvelusyhteistyötä naispapin kanssa?
Jostakin putkahti tajuntaani tieto, että tänne halutaan nimi ja paikkakunta.
Miia Suopanki, Helsinki.
Siunausta.
Lähetä kommentti
<< Home