Messuyhteisö osa paikallisseurakuntaa
Huhtikuussa 2008 alettiin pitää säännöllisesti, joka sunnuntai, messuja Karkun evankelisella opistolla. Siitä on siis kuusi ja puoli vuotta. Aika menee nopeasti. On syntynyt messuyhteisö - näin varmaan voi sanoa, vaikka tuo sana messuyhteisö on vähän erikoinen ja tarvitsisi määrittelyä, mitä se tarkoittaa. Aika monille Karkun evankelisesta opistosta on tullut kirkko, johon tullaan sunnuntaisin, ja messuyhteisöstä seurakunta, jossa yhdessä toisten kanssa ollaan Jumalan edessä, hän palvelee, kuullaan hänen sanaansa ja vietetään ehtoollista. Tein tilaston tänä vuonna pidetyistä messuista kokoukseen, joka oli syyskuun alkupuolella. Siihen mennessä messuja oli pidetty 39 (vuonna 2013 vastaava luku oli 38). Keskimäärin näissä oli osallistujia 222 (viime vuonna 212). Pyhäkoulu tai pyhäkouluja on tänä vuonna ollut 36 messussa ja niissä lapsia keskimäärin 31. Nämä luvut ovat suuri kiitoksen aihe. Syytä ylpeilyyn ei ole. Lukuja nostaa tietysti, että Karkun evankelisella opistolla on aika monena viikonloppuna suurempi tai pienempi kurssi, joka useimmiten osallistuu messuun.
Samankaltaisia - pienempiä tai suurempia - messuyhteisöjä on syntynyt viime vuosina eri puolille Suomea. Niitä on kymmeniä, ei vielä sataa. Olen miettinyt, voisivatko nämä messuyhteisöt, ainakin osa niistä, olla osa Suomen evankelisluterilaisen kirkon paikallisseurakuntaa. Siis sitä seurakuntaa jonka alueella messuyhteisö on. Minusta tämä asia kannattaisi miettiä perusteellisesti. Se voisi merkitä hyvää sekä paikallisseurakunnalle että messuyhteisölle. Varmaan kirkkomme seurakunta voi elää ilman, että messuyhteisö on osa sitä, ja messuyhteisö ilman, että se on osa paikallisseurakuntaa. Silti molemmille se voisi olla oikein hyvä asia, että niiden välillä on tällainen yhteys.
Raamattu kehottaa voimakkaasti kristittyjen yhteyteen, yhteyden vaalimiseen ja rakentamiseen. Toisaalta kehotetaan voimakkaasti uskomaan ja toimimaan, mikä on Raamatun mukaan oikein ja Jumalan tahdon mukaista. Miten ottaa todesta nämä molemmat kehotukset? Tarkoittaako meidän tilanteessamme todesta ottaminen myös, että on messuyhteisöjä, jotka ovat osa kirkkomme paikallisseurakuntaa? Ajattelen, ettei ole merkityksetöntä, ovatko messuyhteisöissä mukana olevat paikallisseurakunnan jäseniä. Pitäisikö tukea sitä, että he ovat ja pysyvät jäseninä? Se tukisi, jos messuyhteisö olisi osa seurakunnan elämää. Pitäisi miettiä, mitä se tarkoittaa, että messuyhteisö on osa paikallisseurakuntaa ja mitä se ei tarkoita. Voitaisiinko löytää ratkaisuja, jotka palvelevat niin paikallisseurakuntaa kuin messuyhteisöä?
Hienoa jos näitä miettivät ne, joilla on valtaa päättää. Tarvitaan pohdintaa, jossa on mukana niin niitä, jotka ovat mukana ja päättävät paikallisseurakunnan elämästä, kuin niitä, jotka ovat mukana ja päättävät messuyhteisön asioista. Tarvitaan toisten kuuntelemista, kunnioittamista ja halua ymmärtää. Aika kuluu ja voi viedä asioita suuntaan, johon läheskään kaikki eivät haluaisia niiden menevän. Siksi ratkaisujen etsimiselle voi olla kiire. Varmasti on niitä, jotka vastusta tällaisia hankkeita - varmasti heitä on paikallisseurakunnissa ja messuyhteisöissä.
On esimerkkejä siitä, että messuyhteisö voi olla osa paikallisseurakunnan elämää. Tästä on saatu hyviä, myönteisiä kokemuksia. Voisiko näitä kokemuksia olla enemmänkin?
Varmaan palaan tähän asiaan nettipäiväkirjassa - sitten kun tuntuu, että on muutakin sanottavaa kuin lähinnä kysymyksiä.
Samankaltaisia - pienempiä tai suurempia - messuyhteisöjä on syntynyt viime vuosina eri puolille Suomea. Niitä on kymmeniä, ei vielä sataa. Olen miettinyt, voisivatko nämä messuyhteisöt, ainakin osa niistä, olla osa Suomen evankelisluterilaisen kirkon paikallisseurakuntaa. Siis sitä seurakuntaa jonka alueella messuyhteisö on. Minusta tämä asia kannattaisi miettiä perusteellisesti. Se voisi merkitä hyvää sekä paikallisseurakunnalle että messuyhteisölle. Varmaan kirkkomme seurakunta voi elää ilman, että messuyhteisö on osa sitä, ja messuyhteisö ilman, että se on osa paikallisseurakuntaa. Silti molemmille se voisi olla oikein hyvä asia, että niiden välillä on tällainen yhteys.
Raamattu kehottaa voimakkaasti kristittyjen yhteyteen, yhteyden vaalimiseen ja rakentamiseen. Toisaalta kehotetaan voimakkaasti uskomaan ja toimimaan, mikä on Raamatun mukaan oikein ja Jumalan tahdon mukaista. Miten ottaa todesta nämä molemmat kehotukset? Tarkoittaako meidän tilanteessamme todesta ottaminen myös, että on messuyhteisöjä, jotka ovat osa kirkkomme paikallisseurakuntaa? Ajattelen, ettei ole merkityksetöntä, ovatko messuyhteisöissä mukana olevat paikallisseurakunnan jäseniä. Pitäisikö tukea sitä, että he ovat ja pysyvät jäseninä? Se tukisi, jos messuyhteisö olisi osa seurakunnan elämää. Pitäisi miettiä, mitä se tarkoittaa, että messuyhteisö on osa paikallisseurakuntaa ja mitä se ei tarkoita. Voitaisiinko löytää ratkaisuja, jotka palvelevat niin paikallisseurakuntaa kuin messuyhteisöä?
Hienoa jos näitä miettivät ne, joilla on valtaa päättää. Tarvitaan pohdintaa, jossa on mukana niin niitä, jotka ovat mukana ja päättävät paikallisseurakunnan elämästä, kuin niitä, jotka ovat mukana ja päättävät messuyhteisön asioista. Tarvitaan toisten kuuntelemista, kunnioittamista ja halua ymmärtää. Aika kuluu ja voi viedä asioita suuntaan, johon läheskään kaikki eivät haluaisia niiden menevän. Siksi ratkaisujen etsimiselle voi olla kiire. Varmasti on niitä, jotka vastusta tällaisia hankkeita - varmasti heitä on paikallisseurakunnissa ja messuyhteisöissä.
On esimerkkejä siitä, että messuyhteisö voi olla osa paikallisseurakunnan elämää. Tästä on saatu hyviä, myönteisiä kokemuksia. Voisiko näitä kokemuksia olla enemmänkin?
Varmaan palaan tähän asiaan nettipäiväkirjassa - sitten kun tuntuu, että on muutakin sanottavaa kuin lähinnä kysymyksiä.
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home