Galatalaiskirjeen äärellä opittua

Olen menneen syksyn aikana muutamissa paikoissa yrittänyt opettaa Paavalin kirjettä galatalaisille. Yleensä opettaja saa opettaessaan tai valmistellessaan opetustaan paljon enemmän kuin ne, joille opettaa. Varmaan näin on ollut nytkin. Toivottavasti jotakin olen osannut jakaa toisille. Itse olen oppinut Galatalaiskirjeen äärellä paljon.

Paavali julisti evankeliumia Galatiassa, nykyisen Turkin alueella. Jumala kosketti ja synnytti uskoa Jeesukseen. Ihmisiä kastettiin ja heistä tuli kristittyjä. Syntyi seurakuntia. Paavalin matka jatkui muualle ja hänen lähtönsä jälkeen seurakuntiin tuli opettajia, jotka sanoivat, että kristittyjen täytyy noudattaa Mooseksen lakia - ainakin tiettyjä sen kohtia. Näiden opettajien mukaan se, mitä Paavali oli julistanut, oli ehkä hyvä alku mutta se ei riittänyt. He opettivat, että Mooseksen lakia noudattamalla kristitty varmistaa pelastuksen, kohoaa tasolle, jolla pelastuu, hänestä tulee selvästi parempi kristitty tai kristitty sanan varsinaisessa merkityksessä. Monet Galatiassa uskoivat näitä opetuksia ja alkoivat toimia niiden mukaan. Ryhdyttiin noudattamaan Mooseksen lain määräyksiä, ja siinä tarkoituksessa, että varmistetaan pelastus, pelastutaan, tullaan kristityiksi tai paremmiksi kristityiksi. Kirjeessään galatalaisille Paavali torjuu tiukasti ja jyrkästi tällaiset opetukset.

Olen miettinyt, oliko sille, että galatalaisille kelpasivat nämä opetukset, tämä syy: He tunsivat itsensä huonoksi kristityiksi. Usko ei ollut niin palavaa kuin he olisivat toivoneet. Jumalan tahdon totteleminen ei onnistunut niin hyvin kuin he olisivat halunneet. He näkivät puutteita itsessä ja toisissa. He kaipasivat enemmän. He halusivat olla lähempänä Herraa. Sitten tuli opettajia, jotka kertoivat, että heillä on ratkaisu. Kun ryhdytte noudattamaan Mookseksen lakia, tilanne muuttuu. Uskosta tulee palavaa, noudatatte paremmin Jumalan tahtoa, saatte enemmän ja elätte lähempänä Jumalaa. Ehkä tästä syystä monet Galatiassa lähtivät seuraamaan uusia opettajia ja heidän oppejaan.

Meistä tuntuu varmaan aika usein samalta: Haluaisin olla parempi kristitty. Uskoni on heikkoa. Miten voisin elää lähempänä Jumalaa? Meille tuskin tarjotaan ratkaisuna Mooseksen lain noudattamista - miesten ympärileikkausta, ruokamääräysten noudattamista ja Vanhan testamentin juhlakalenterin seuraamista. Mutta voidaan tarjota ratkaisuja, joissa on paljon samankaltaista: Tee tämä tai nämä, noudata tätä, suorita, yritä, antaudu ja onnistu - ja sinusta tulee parempi kristitty tai kristitty sanan varsinaisessa merkityksessä.

Paavali opettaa aivan toisin: Kristus ja hänen tekonsa meidän puolestamme riittävät. Meidän tekojamme ei tarvita. Omat tekomme, joita tehdään siinä tarkoituksessa, että kelpaamme Jumalalle tai kelpaamme hänelle paremmin, ovat paitsi turhia myös vaarallisia. Ne voivat irrottaa meidät Jumalan armosta. Jumala ei suostu jakamaan ihmisen kanssa kunniaa tämän pelastumisesta. Jos yritämme saada kunniaa itsellemme siitä, että olemme Jumalan omia, voi käydä niin, että Jumala jättää meidät yksin yrittämään itsemme pelastamista. Jos niin tapahtuu, olemme mahdottoman tehtävän edessä: meidän pitäisi tehdä kaikki, mitä Jumala käskee tehdä, ja jättää tekemättä kaikki, mitä hän kieltää. Siihen ei kukaan pysty. Vain Jumalan armon takia ja sen turvissa olemme Jumalan omia ja pelastumme. Jumalan armo on juuri siinä, mitä Jeesus teki puolestamme.

Paavalin opetus ei ehkä tunnu meistä hyvältä, se, että itse pitäisi tehdä yhtä ja toista, voi tuntua paremmalta. Silti Paavali opetus on oikeaa ja muu on väärää. Ja onhan se, mitä Paavali opettaa, valtavaa: Saan lahjana syntien anteeksiantaumuksen, olen armosta Jumalan oma ja matkalla taivaaseen. Minun ei tarvitse ansaita näitä mitenkään. Sellaisena kuin olen, kelpaan Jumalalle Jeesuksen takia. Tähän saan palata aina uudestaan ja tämän varassa saa elää kristittynä. Tässä saan levätä.

Se, että tunnemme itsemme alamittaisiksi ja kaipaamme parempaa, kai kuuluu Jumalan omana elämiseen tässä maailmassa. Juuri silloin, kun tuntee itsenä niin alamittaiseksi, saa katsoa ristiinnaulittua Jeesusta ja luottaa: hänessä on kaikki, mitä tarvitsen kelvatakseni ikuiseen elämään. Tämä luottamus syntyy, kasvaa ja vahvistuu siellä, missä on Jumalan sana, evankeliumi Jeesuksesta ja ehtoollinen.