Kahden professorin kummallinen kirjoitus

Aamulehdessä sunnuntaina oli kahden professorin raju kirjoitus - toinen heistä, Markku Myllykangas, on virassa Itä-Suomen yliopistossa, toinen, Esko Länsimies, on eläkkeellä. Nämä vaativat kiivaasti, että teologiset tiedekunnat on poistettava yliopistoista. He kirjoittivat otsikolla Papit ulos yliopistosta!

Minusta tuntuu, etteivät professorit tunne teologisia tiedekuntia, niiden opetusta ja niissä harjoitettavaa tutkimusta. Heidän kirjoituksestaan saa käsityksen, että teologiset tiedekunnat ovat paikkoja hartauden harjoittamiselle ja niissä Jumalaa käytetään perusteluna, kun tehdään tutkimusta. Näin ei ole. Oma kokemukseni on, että teologiset tiedekunnat pyrkivät nimenomaan olemaan ja ovat tiedeyhteisöjä. Kun asioita perustellaan, Jumala tai hänen toimintansa ei käy perusteluksi. Perustelujen tulee olla - ja ovat teologisissa tiedekunnissa - niitä, joita tieteessä käytetään. Jumala on tieteellisen tutkimuksen ulkopuolella, koska häntä ei voi tutkia kuten asioita tai ilmiöitä, joita tutkitaan tieteen menetelmillä.

Tämä ei ole tulevien kirkon pastoreiden ja lehtoreiden kannalta tietenkään pelkästään hyvä asia. Se, että harjoitettaisiin hartautta ja otettaisiin Jumala ja hänen mahdollisuutensa huomioon, antaisi valmiuksia työhön Kristuksen kirkon palveluksessa.

Ymmärtäisin, jos teologisten tiedekuntien poistamista yliopistoista vaadittaisiin sillä perusteella, ettei nykyaikaisessa yliopistossa kokonainen tiedekunta voi keskittyä yhteen uskontoon, sen tutkimiseen ja siitä opettamiseen. Mutta sitä en ymmärrä, että teologisten tiedekuntien lakkauttamista vaaditaan sillä perusteella, etteivät ne epätieteellisinä kuulu yliopistoon. Toki sillekin voidaan esittää monia järkeviä perusteluja, että Suomen kaltaisessa maassa tarvitaan tiedekuntia tai yliopiston osastoja tutkimaan juuri kristinuskoa.

Tieteen avulla ei voi todistaa, että Jumala on, eikä sitä, ettei häntä ole. Tieteen menetelmät rajoittuvat todellisuuteen, joka voidaan havaita, ja Jumala on tämän todellisuuden ulkopuolella - vaikka uskon, että hän toimii tässä todellisuudessa. Onko Jumalaa vai ei, on kunkin uskonratkaisu. Se ei ole asia, johon tiede pystyy kertomaan vastauksen. Olen ajatellut, että ainakin suomalaisissa tiedeyhteisöissä ajatellaan poikkeuksetta tai melkein poikkeuksetta näin. Kun luin kahden professorin kirjoituksen, tuntuu, ettei näin olekaan. Professorien mielestä kaikenlainen usko Jumalaan, joka on tavalla tai toisella tämän maailman olemassaolon takana, on tieteenvastaista. Heidän mielestään on vaarallista ja järjetöntä puhua Jumalasta. He vaativat, että yliopistojen tulisi puuttua siihen, että niiden opettajat pitävät Jumalan olemassaoloa totena. Ehkä puuttuminen tarkoittaisi ensiksi varoitusta ja sitten erottamista.

Professorit sekoittivat pahasti oman uskonnollisuutensa - siis sen etteivät he usko Jumalaan - ja tieteen. Professorien kirjoitus kertoo mielestäni, miten aggressiivista ateismi voi olla. Sille ei riitä, mitä on ajateltu - ettei tiede kykene ratkaisemaan syvimpiä uskonnollisia kysymyksiä. Se voi ottaa tieteen aseekseen - vaikka tiede ei aseeksi sovellu - taistelussa Jumalaa vastaan.

Professorit lainasivat kirjoituksessaan tekstiä, joka ehdottaa pakkohoitoa Jumalaan uskoville ihmisille. Professorit eivät suinkaan tyrmään ehdotusta. Minäkin siis olisin niiden joukossa, joita ilmeisesti hoidettaisiin ja lääkittäisiin vastoin tahtoa, mikäli näillä professoreilla olisi valta.

Professorien mielenharmi hymyilyttää: heitä raivostuttaa, että väitöskirjojen esipuheissa saatetaan kiittää Jumalaa. Ajattelevatko he samalla tavalla siitä, että joku kiittää paljon vaatineen tutkimuksen esipuheessa läheisiään - lapsiaan ja puolisoaan? Eihän sitäkään voida näyttää tieteellisesti toteen, että perhe on ollut tutkijalle tärkeä tuki hänen työssään.

Maailmassa on sittenkin paljon asioita, joita ei voi tutkia tieteen menetelmin. Jos sanotaan, että ajatellaan ja toimitaan vain sen mukaan, mikä voidaan näyttää tieteellisesti toteen, ollaan monissa asioissa umpikujassa. Jos joku on sitä mieltä, että kaikki valkoihoiset täytyisi vangita tai surmata, ei voida esittää sellaista tieteellistä näyttöä, ettei näin voi ajatella. Täytyy olla muutakin kuin tiede. Täytyy olla esimerkiksi se, mikä antaa hyvät arvot elämälle ja mikä kertoo oikean ja väärän. Kristinusko antaa erinomaiset arvot ja kertoo erinomaisesti oikean ja väärän.