Korkein oikeus tuomitsi

Uutiset kertoivat tänään, ettei korkein oikeus muuttanut käräjäoikeuden ja hovioikeuden pastori Ari Norrolle määräämää tuomiota. Hyvä ystäväni Ari oli kieltäytynyt toimittamasta messua yhdessä naispastorin kanssa. Hän oli tullut kutsuttuna vierailevana saarnaajana Hyvinkään seurakunnan jumalanpalvelukseen. Jumalanpalveluksen toimittajina piti olla vain miespuolisia pastoreita. Sakastissa vähän ennen jumalanpalvelusta selvisi, että näin ollutkaan. Ari oli kyllä tarjonnut sitä mahdollisuutta, että hän jäisi messusta pois, mutta sitä naispastori ei ollut pitänyt mahdollisena vaan oli poistunut paikalta. Ari tuomittiin sakkoihin. Ne eivät ole kovin suuret - vähän yli 300 euroa. Oikeudenkäyntikulut, jotka määrättiin Arin maksettavaksi, ovat varmaan useita tuhansia euroja.

Korkeimman oikeuden päätös tarkoittaa, ettei Suomen evankelisluterilaisen kirkon pastori voi kieltäytyä jumalanpalveluksen toimittamisesta, ei varmaan muistakaan työtehtävistä, vaikka jumalanpalveluksen toimittaminen tai muu tehtävä olisi vastoin hänen vakaumustaan. Se ei muuta asiaa, että vakaumus on pastorille syvä omantunnonasia. Eikä sekään että vakaumus perustuu Raamattuun, on teologisesti hyvin perusteltu ja mahtuu kirkkomme opin sisäpuolelle. Tai se että vakaumus ei ole pastorin yksityisajattelua vaan edustaa kristikunnan enemmistön näkemystä ja on omankin kirkkomme pitkään perinteen mukainen. Tai tietysti pastori voi toimia sen mukaan, mitä hän pitää oikeana ja minkä hän on oppinut oikeaksi Raamatun äärellä. Mutta siitä hän voi saada tuomion.

Keskustelin joskus juristin kanssa, miten hän neuvoisi toimimaan, jos pastori, joka pitää naispappeutta Jumalan tahdon vastaisena eikä siksi voi toimittaa messua naispastorin kanssa, joutuu vastaavaan tilanteeseen, johon Ari Norro joutui Hyvinkäällä. Tällainen tilanne voi tulla vastaan yllättäen ja siksi, että on tapahtunut katkos informaatiossa. Tai tällainen tilanne voi olla tarkoituksella viritetty ansa.

Juristi sanoi, että mikäli ei halua saada tuomiota syrjinnästä ja sakkoja, kirkon sakastista on parasta poistua nopeasti ja syytä kertomatta. Juristin mukaan syytä ei kannata kertoa silloinkaan, jos asiasta tehdään rikosilmoitus ja joutuu poliisin kuulusteluun. Kuulustelussa kannattaa sanoa vain se, että poistuin sakastista. Kysymykseen, miksi poistuit sieltä, on syytä olla vastaamatta ja sanoa vain, että poistuin. Juristi oli sitä mieltä, että mikäli pastori toimii näin, hänen tuskin voidaan katsoa rikkoneen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta vastaan ja tuomita syrjinnästä sukupuolen perusteella.

Hullultahan tällainen kuulostaa. Eikä tällainen toiminta tietenkään ole normaalien käyttäytymissääntöjen mukaista. Varmaan sekin mietityttää, voiko kristitty olla vastaamatta esivallan edustajan kysymykseen. Mutta hullulta tuntuu sekin, että tuomion saa siitä, mistä Ari tuomittiin.

Korkeimman oikeuden päätös kertoo varmaankin, mitä tulee tapahtumaan, mikäli kirkossamme otetaan käyttöön rukoushetket homosuhteiden puolesta, näiden suhteiden siunaaminen tai homoparien vihkiminen. Jos pastori kieltäytyy näistä tehtävistä, voidaan tehdä rikosilmoitus ja tuomioistuin määrää tuomion syrjinnästä ja katsoo pastorin toimineen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta vastaan. Nyt jotkut puhuvat siitä, ettei pastoreita pakoteta näihin toimituksiin. Ne puheet lienevät vain puheita nyt eikä niillä on merkitystä siinä vaiheessa, kun pastori on tuomittavana sen takia, ettei hän suostunut siunaamaan homosuhdetta.

Kuulin tänään radiosta myös professori Esko Valtaojan haastattelun. Hän on arvostellut kovin sanoin Päivi Räsästä siitä, mitä tämä sanoi homoseksuaalisuudesta ja homosuhteista. Harvoin kuulee niin fanaattista puhetta kuin tuossa haastattelussa. Se tuntui melkein pelottavalta. Tuntui siltä, että jos asia olisi Esko Valtaojasta kiinni, Päivi Räsänen ja muut hänen kaltaisensa siirrettäisiin leireille - kuten Neuvostoliitossa - elleivät ideologiset oppitunnit tuottaisi tulosta ja ihminen alkaisi ajatella Esko Valtaojan edellyttämällä tavalla.