perjantaina, syyskuuta 17, 2010

Ymmärrän hyvin, vaikka olisin toivonut toisin

Luin seurakuntavaalien ehdokaslistat Sastamalan seurakunnassa. Eniten huomio kiinnittyi siihen, että listoilta puuttui monia sellaisten nimiä, jotka ovat olleet seurakunnan luottamuselimissä vuosia tai vuosikymmeniä ja jotka ovat mukana jonkin Sastamalassa vaikuttavan herätysliikkeen toiminnassa. Muutamat näistä saivat edellisissä vaaleissa hyvin paljon ääniä. Ilmeisesti he eivät enää ole halunneet asettua ehdokkaaksi.

Olisin toivonut, että monet näistä olisivat edelleen mukana seurakunnan luottamuselimissä. Heitä tarvittaisiin niissä. Toisaalta ymmärrän hyvin, etteivät he ole ryhtyneet ehdokkaiksi. Varmasti monet ovat turhautuneita. He kokevat, etteivät voi vaikuttaa asioihin tai voivat niin vähän. Seurakuntaa viedään suuntaan, johon heidän mielestään sitä ei pitäisi viedä, mutta heillä ei ole eikä anneta mahdollisuutta korjata suuntaa. On nykyisiä luottamushenkilöitä, joille menneet vuodet Sastamalan seurakunnassa ovat olleet hyvin raskaita. On ymmärrettävää, että he haluvat päästä vähemmällä ja käyttää aikaansa ja voimiaan siellä, missä he kokevat saavansa aikaan hyödyllistä. Seurakunnan ja kirkon johdon taholta monet herätysliikkeisiin sitoutuneet luottamusmiehet ovat kuulleet tai heidän on annettu ymmärtää, ettei heitä kaivata seurakunnassa - he hajottavat, heillä ei ole positiivista annettavaa eikä hengellisyyttä, joka heille on rakasta, pidetä osana paikallisseurakunnan elämää tai toimintaa. Kun työnnetään pois, ei ole ihme, että jotkut lähtevät.

Varmasti on niitä, jotka ovat tyytyväisiä, kun katsovat ehdokaslistoja. Seurakunnan luottamuselimet puhdistuvat henkilöistä, joita heidän mielestään ei pitäisi olla niissä. Minusta seurakunnalle suuri menetys on aina, jos ne, jotka haluavat sitoutua luterilaiseen uskoon, ottavat etäisyyttä paikallisseurakuntaan eivätkä jaksa kantaa vastuuta siinä. Tällä en tarkoita, ettei nyt julkaistuilla listoilla olisi ollenkaan hyviä ehdokkaita. On mielestäni oikeinkin hyviä. Toivottavasti he tulevat valituiksi. Myös sitä toivon, että monet niistä, jotka ovat turhautuneita tai pettyneitä seurakuntaan, jaksaisivat lähteä äänestämään vaaleissa.