tiistaina, maaliskuuta 11, 2008

Miksi jo nyt?

Olen aiemmin ilmoittanut, että aion jättää Vammalan kappalaisen viran 1.8.2008. Lähetin tänään eroanomuksen arkkihiippakunnan tuomiokapitulille. Jään huomenna lomalle, joka kestää koko irtisanomisajan. Käytännössä en siis enää toimi Vammalan seurakunnan pastorina. Miksi jätin viran jo nyt?

Keskustelin tammikuussa viimeisellä palvelusvapaallani Afganistanista Vammalan kirkkoherran Osmo Ojansivun kanssa. Ehdotin, että olisin työssä seurakunnassa maaliskuun alusta huhtikuun puoliväliin ja heinäkuun. Muuan ajan olisin virkavapaalla ja vuosilomalla. Elokuun alussa jättäisin virkani. Näin saisin lähteä virastani ilman kiirettä ja hoitaa loppuun aloittamani rippikoulun. Tämä sopi kirkkoherralle. Pyysin, ettei tämän kahden ja puolen kuukauden aikana, jonka vielä olen työssä Vammalan seurakunnassa, tulisi tilannetta, joka johtaisi jälleen tutkintaan ja kovempaan rangaistukseen, luultavasti pysyvään erottamiseen kappalaisen virasta, ehkä myös pappisvirasta. Pyysin siis, ettei näinä viimeisenä 10 viikkona minua määrättäisi toimittamaan jumalanpalvelusta yhdessä naispastorin kanssa.

Osmo Ojansivu sanoi, ettei hän voi luvata tätä – lupaus voitaisiin katsoa syrjinnäksi sukupuolen perusteella. Hän kuitenkin teki papiston työvuorolistan huhtikuun loppuun asti ja esitteli sen minulle. Siinä minulla ei ollut jumalanpalvelusvuoroa yhdessä naispastorin kanssa. Lisäksi hän sanoi, että heinäkuussa voin toimittaa rippikouluryhmäni konfirmaatiojumalanpalveluksen. Tilannetta, että joutuisin jäämään tästä messusta pois, ei tulisi. Tämä riitti minulle, vaikka sanoja lupaus tai työvuorojen järjestely ei saanutkaan käyttää.

Palasin virkavapaalta Vammalan seurakuntaan viime viikon maanantaina. Aamulla vs. kappalainen Hannu Kilpeläinen kertoi minulle, että maaliskuun lopulla toimitan messun hänen kanssaan ja tähän messuun hän on pyytänyt ehtoollisen jakajaksi naispastorin. Kysyin asiaa kirkkoherralta. Tammikuussa puhuimme toisin – käsitin, ettei ristiriitatilannetta tulisi. Kirkkoherra sanoi, ettei hän voi mitään sille, että kyseisessä jumalanpalveluksessa on myös naispastori alttarilla. Hän totesi, että minun olisi tultava toimittamaan jumalanpalvelusta. Ellen tule, käynnistetään tutkinta ja jälleen kurinpitomenettely.

Tämän jälkeen kirkkoherra Osmo Ojansivu jäi virkavapaalle ja kirkkoherran sijaiseksi määrättiin Hannu Kilpeläinen. Hän ilmoitti papiston työkokouksessa, ettei hän tee mitään järjestelyjä työvuorojen suhteen. Jokaisen pastorin on toimitettava messu kenen tahansa kollegan kanssa. Hän sanoi, että heinäkuussa rippikouluni konfirmaatiojumalanpalvelussa on varmasti myös naispastori. Seurakunta ei saa antaa kuvaa, että työvuoroja järjestellään. Tiettyjä järjestelyjä työvuorojen suhteen voi siis tehdä – jo nyt voidaan kertoa, että naispastori on varmasti mukana. Lisäksi Hannu Kilpeläinen ilmoitti, etten mahdollisesti saa pitää rippikoulua, koska hän ei luota minuun rippikouluopettajana.

Jos olisin jäänyt Vammalan seurakunnan palvelukseen 1.8.2008 asti, se olisi melko varmasti merkinnyt minulle pappisvirkani menettämistä. Sinä aikana, jona olisin ollut työssä, kirkkoherran sijainen olisi määrännyt minut toimittamaan messun naispastorin kanssa. Jos olisin kieltäytynyt tästä, lopputulos olisi todennäköisesti ollut pappisviran menettäminen. Ei siis ainoastaan kappalaisen viran menettäminen. Voi olla, että joidenkin tarkoitus olikin saada minulta pappisvirka ja sen oikeudet.

Olen joutunut viimeisen kahden vuoden, erityisesti viime kuukausien ja aivan erityisesti menneen viikon aikana sellaiseen kohtelun kohteeksi, jota en ole ennen kokenut. Varsinkin menneellä viikolla koin, että mielenterveyteni alkaa olla vaarassa. Esimiestoiminta kirkossa ja seurakunnassa voi olla sellaista, että työntekijästä tuntuu tältä. Liataan mainetta julkisesti, käytetään tarkoituksella ilmaisuja, jotka antavat väärän kuvan, tehdään syyllinen liki kaikkiin työyhteisön suurempiin ongelmiin, nolataan työkokouksessa työtovereiden edessä, otetaan pois työtehtäviä ja sanotaan, ettet ehkä ole kykenevä siihen, mitä olet tehnyt vuosia, lähetetään törkeitä sähköpostiviestejä, esitetään uhkauksia, syyllistetään sellaisesta, mihin ei voi mitenkään olla syyllinen. Myös tästä syystä katsoin välttämättömäksi lähteä virastani niin nopeasti kuin mahdollista.

Olisin toivonut, että olisin voinut palvella Vammalan seurakuntaa virassa, johon minut oli kutsuttu ja jonka olen kokenut tehtäväksi Jumalalta. Pidin työstäni. Tein mielelläni työtä monien työtovereideni kanssa. Mahdollisuutta jatkaa Vammalan seurakunnassa ei ollut. Minulle luvattiin Vammalan seurakunnan palvelukseen tullessani ja uudestaan silloin, kun hain kappalaisen virkaa, että voin toimia seurakunnan pastorina naispappeuskannastani riippumatta. Tästä ei pidetty kiinni.

Erityisen pahoillani olen sen takia, etten luultavasti voi pitää aloittamaani rippikoulua. Olisin mielelläni opettanut ja johtanut tätä ryhmää, jonka kanssa sain kulkea jo pienen matkan. Tässä ryhmässä on monia jo entuudestaan tuttuja. Myös oma poikani. Olen ilmoittanut, että haluaisin pitää tämän rippikoulun ja voin sen tehdä – vaikken olekaan virassa – jos se sopii seurakunnalle.

Olen yrittänyt julistaa Vammalan seurakunnassa Raamatun evankeliumia ja pitää kiinni Jumalan sanasta. Olen tehnyt virheitä. Niitä pyydän anteeksi. Sitä, että olen yrittänyt toimia Jumalan sanan ja pappisvalani mukaan, ei mielestäni tule pyytää anteeksi. Toivon ja rukoilen, että Jumala on voinut käyttää ja voi sitä, mitä olen menneen kymmenen vuoden aikana pyrkinyt tekemään Vammalan seurakunnan hyväksi.

Tulevaisuudesta en vielä tiedä. Keskusteluja on käyty ja joitakin suunnitelmia tehty. Pyydän hyvän Jumalan johdatusta.

40 Comments:

Blogger Juha S. said...

Rakkaat vanhat ystäväni Minna ja Jari,

Vaikka hetki tuntuukin pimeältä ja ahdistavalta niin rohkaistukaa apostoli Paavalin edelleenkin ajankohtaisilla sanoilla Timoteukselle:

1Tim. 6:6 Ja suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa.
1Tim. 6:7 Sillä me emme ole maailmaan mitään tuoneet, emme myös voi täältä mitään viedä;
1Tim. 6:8 mutta kun meillä on elatus ja vaatteet, niin tyytykäämme niihin.
1Tim. 6:9 Mutta ne, jotka rikastua tahtovat, lankeavat kiusaukseen ja paulaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin himoihin, jotka upottavat ihmiset turmioon ja kadotukseen.
1Tim. 6:10 Sillä rahan himo on kaiken pahan juuri; sitä haluten monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla.
1Tim. 6:11 Mutta sinä, Jumalan ihminen, pakene semmoista, ja tavoita vanhurskautta, jumalisuutta, uskoa, rakkautta, kärsivällisyyttä, hiljaisuutta.
1Tim. 6:12 Kilvoittele hyvä uskon kilvoitus, tartu kiinni iankaikkiseen elämään, johon olet kutsuttu ja johon hyvällä tunnustuksella olet tunnustautunut monen todistajan edessä.
1Tim. 6:13 Jumalan edessä, joka kaikki eläväksi tekee, ja Kristuksen Jeesuksen edessä, joka Pontius Pilatuksen edessä todisti, tunnustaen hyvän tunnustuksen, minä kehoitan sinua,
1Tim. 6:14 että tahrattomasti ja moitteettomasti pidät käskyn meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen ilmestymiseen saakka,
1Tim. 6:15 jonka aikanansa on antava meidän nähdä se autuas ja ainoa valtias, kuningasten Kuningas ja herrain Herra,
1Tim. 6:16 jolla ainoalla on kuolemattomuus; joka asuu valkeudessa, mihin ei kukaan taida tulla; jota yksikään ihminen ei ole nähnyt eikä voi nähdä hänen olkoon kunnia ja iankaikkinen valta. Amen.
1Tim. 6:17 Kehoita niitä, jotka nykyisessä maailmanajassa ovat rikkaita, etteivät ylpeilisi eivätkä panisi toivoansa epävarmaan rikkauteen, vaan Jumalaan, joka runsaasti antaa meille kaikkea nautittavaksemme,
1Tim. 6:18 kehoita heitä, että tekevät hyvää, hyvissä töissä rikastuvat, ovat anteliaita ja omastansa jakelevat,
1Tim. 6:19 kooten itsellensä aarteen, hyvän perustuksen tulevaisuuden varalle, että saisivat todellisen elämän.
1Tim. 6:20 Oi Timoteus, talleta se, mikä sinulle on uskottu, ja vältä tiedon nimellä kulkevan valhetiedon epäpyhiä ja tyhjiä puheita ja vastaväitteitä,
1Tim. 6:21 johon tunnustautuen muutamat ovat uskosta hairahtuneet. Armo olkoon teidän kanssanne!

Siunauksin Kristuksessa

Juha Santala, Turku

5:23 ip.  
Blogger ml said...

Jari, on välillä tehnyt mieli itkeä kun on lukenut sitä miten sinua kohdellaan. Eipä löydy kristityistä ja Jumalan Sanan parissa painivista rakkautta ja suvaitsevaisuutta eri tavoin ajattelevia kohtaan. Eipä sitä kyllä oikein aina löydy maailmastakaan, mutta se ei aina ole käynyt niin selväksi. Jumala tietää ja tuntee sun tulevaisuutes ja saat senkin viettää hänen armonsa varassa, joka onkin aivan toista kuin meidän kristittyjen toisiamme kohtaan tuntema.

Marko Laitila
Ikaalinen

5:26 ip.  
Blogger Esko Murto said...

Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

5:56 ip.  
Blogger Esko Murto said...

Veli Herrassa, Jari. Voimia ja jaksamista, rohkeutta ja jopa iloa sydämeesi. Hän joka meidät on kutsunut paimenvirkaan, on kyllä kutsumisessaan uskollinen.

5:59 ip.  
Blogger Repe said...

Kiitos Jari kaikista näistä vuosista! Kiitos ystävällisyydestäsi ja kaikista opetuksistasi. Kiitos, että olet pysynyt Raamatussa ja opettanut Jumalan Sanaa mitään siitä pois jättämättä tai mitään siihen lisäämättä. Taivaan Isän Siunausta sinulle paljon! Vaikka nyt tuntuu vaikealta, Hän rakastaa ja pitää aina huolen omistaan. Voimia ja Siunausta! Kiitos!

T: Repe ja Tanja Mäensivu

9:04 ip.  
Blogger jounipe said...

Surullista että tässä piti käydä näin. Vammalan seurakunta olisi tarvinnut siunua Jari tulevaisuudessakin. Olen kuullut vuosien aikana lukuisia puheitasi ja aina niissä on kaikunut selkeä laki ja evankeliumi. Mutta älä Jari huoli, kyllä sinun kaltaiselle papille on työsarkaa tulevaisuudessakin. Sinua tarvitaan Jumalan valtakunnan työssä edelleen, myös Vammalassa. Nyt on aika suunnata katseet rukoillen eteenpäin. Herra kyllä pitää huolen omistaan, myös sinusta.

Jouni Perttula
Entinen kirkkovaltuutettu

11:02 ip.  
Blogger Viher-Tuomo said...

Kyllä ottaa päähän, ei voi mitään. Sinulla on varmasti raskasta. Varsinkin, kun poikasi vielä olisi ollut kyseisessä rippikouluryhmässä.

Hyvä Jumala, anna syntimme anteeksi. Anna anteeksi myös kaikki epäoikeudenmukaisuus, johon syyllistymme. Hedelmistään puu tunnetaan. Suo, että meidän hedelmämme olisivat hyviä sinun Pyhän Henkesi johdatuksessa ja auta meitä huomaamaan, keiden hedelmät ovat hyviä ja keiden huonoja. Suo, ettemme kuitenkaan kävisi tuomitsemaan ketään, koska itse monesti teemme samoin kuin ne, joita syytämme.

Varjele katkeruudelta ja vihalta. Anna kiitosmieltä ja ole ylistetty. Sinun yksin on valta, voima ja kunnia, suuri Herramme. Pyhä Kaikkivaltias. Anna huomiomme kiinnittyä Sinuun, kun on vaikeaa, niin jaksamme paremmin. Suo, että muistaisimme sinut myös hyvinä aikoina - se kun on monesti vaikeampaa. Siunaa meitä kaikkia ja johdata mahdollisimman moni meistä taivaaseen, jossa saamme olla iankaikkisesti Sinun kanssasi ja olla vapaita synnin maailman murheista. Jeesuksen nimessä. Aamen.

Tuomo Viherjuuri, Hki

11:12 ip.  
Blogger Vesa Kiertokari said...

EINO LEINOA LAINAILLEN - OLISIKO TÄMÄ RAAMATTU-USKOLLISEN PASTORI RANKISEN LAULU:

Maantietä matkaa
kirjaton, karjaton mies.
Kruununkin kyyti
liika ois hälle kenties,
...

Kuntahan, yhteiskuntahan
kuulumaton,
huonoin hän kansalaisista
kaikista on,
ellei hän kuulunekin
elon varmemman valtiohon,
jonka lie linnat ja maat
liki taivahan auringon.

Mutta hän laulaa! Kuulkaa,
hän kulkeissaan
hyräelee hymysuin
kuin virsiä vierahan maan.
...

Vaan mua naurattaa,
mua itkettää iki, ain,
heikkous heltymätön
sanan, vapauden vainoajain.
Minkä he mahtavat?
Pikkuisen piinata vain,
pitkittää, mikä on
kuitenkin täyttymys lain.
...

JARILLE JA PERHEVÄELLE TÄMÄ TUEKSI JA LOHDUTUKSEKSI. PAIKALLISILLE KIRKKOHERROILLE JA KORKEAMMILLE PÄÄTTÄJILLE TEEMALLA "HEIDÄN HÄPEÄNSÄ ON HEIDÄN KUNNIANSA".

RAAMATTU EI PETÄ KOSKAAN - EIKÄ SEN TÄYTTYMYSTÄ VOI ESTÄÄ.

-VESA KIERTOKARI-

1:53 ap.  
Blogger Pauli Selkee said...

Suurikin puu voi kaatua, nuoli voi osua Akillesta kantapäähän.

Uskoin ja toivoin, että viranhoitosi loppu olisi hoidettu tyylikkäämmin, viittaan vs. kirkkoherran toimintaan tekstisi mukaan. Sen olisit pitkäaikaisena hyvänä paimenena varmasti ansainnut. Palvelit pitkään seurakuntaa opettamalla selkästi Sanaa, saarnaamalla lakia ja evankeliumia. Hyvät muistot jäivät varmasti sadoille, jopa tuhansille seurakuntalaisille myös entisille ja nykyisille työntekijöille. Näin uskon kaiken näkemäni ja tietämäni perusteella. Tässä kokonaisuudessa naispappeus on pieni asia.

Esim. vs. kirkkoherran puheet voiko rippikouluopetukseesi luottaa ovat paitsi täyttä roskaa myös varmaankin syvästi loukkaavia.

Miksi niin harva puolustaa sinua tai vanhauskoista seurakuntaväkeä nimellään ja asemastaan käsin? Koska naispappeus on homokysymyksen ohella kirkossa niin kuuma asia. Olemalla vanhakantainen tai puolustamalla heitä saattaa "saastua". Itsekin helposti ulospelattavana sijaisena mietin tämänkin vaikutusta työllistymiseen. Mutta vaikenemalla oikeaksi kokemistaan asioista voi menettää itsekunnioitustaan. Tästäkin teemasta kirjoitit hyvin ed. blogisi jäähyväissaarnassa.

- Pauli Selkee, vt. kappalainen Keski-Pori

2:19 ap.  
Blogger Henrik Perret said...

Jari, tiedän miltä maistuu. Tiedän tunnetun juristin, ihan huippupäästä, joka on sanonut että varsinaisen syrjinnän kohteena ovat ne, jotka ovat perinteisellä kannalla.
Sitä ei sinulle tarvitse sanoa. Sanokaamme kuitenkin toisillemme.

Minusta koko ketju on niin köyhää ja niin paljastava, se kertoo siitä että lähimmäiselle ja veljelle viritetään ansa. Joka sellaiseen tarttuu, kaivaa omaa hautaansa.

Jumala näkee.

Henrik Perret
STI:n pääsihteeri, rovasti
kirkolliskokousedustaja v. 1983

7:19 ap.  
Blogger Harri_I said...

Tähän voi vain todeta, että näyttää oikeudenmukaisuuden ja rehellisyyden päivät olevan lopullisesti ohi, paluuta rauhaan ei enää taida olla, onko sitä sitten enää hetkeen ollutkaan.

Kiitos kuitenkin monista rippileireistä, joita olen saanut olla kanssasi vetämässä. Näiden leirien pohjalta voin kertoa, että kaikki puheet epäpätevyydestäsi rippikoulun ohjaamisesta ovat joko puhdasta tietämättömyyttä tai suoranaista valetta. Parempaa pappia riparille ei osaisi kukaan leiriläinen, isonen tai ohjaaja toivoa.

Hyvää jatkoa ja siunausta elämääsi.

Harri Inkinen
Vammala

7:57 ap.  
Blogger Ritva Piiroinen said...

Jari, Minna ja perhe!
Pauli Selkee sanoi (asemansa huomioiden rohkeasti) sen, mitä ajattelen minäkin. Tämä vammalalaisten hiljaisuus sattuu sivulliseenkin, saati teihin! Onneksi Te tämän kaksi vuotta täällä läpikäyneenä ja hengissä selvinneenä tiedätte, että jos täällä seurakunnassa aikoo jatkaa (työntekijänä varsinkin)on pakko vaieta. Tyrviksen pääkirjoituksessakin viitattiin siihen, ettei Teidän kohtelunne ole ollut tervettä. Silti vain jäävuoren huippu on tullut esille.

Kiitos Herralle, että Teille riittää Hänen kiitoksensa ja ne kiitokset, jotka saatte henkilökohtaisesti ystäviltä ja seurakuntalaisilta. He ovat täyttäneet kirkot niinä harvoina kertoina, kun Jarin on sallittu saarnata! Lämmin kiitos tuhansien puolesta!

Evääksi Jes. 61:
"...Vieraat joutuvat paimentamaan teidän lampaitanne...mutta teitä kutsutaan Herran papeiksi ja sanotaan meidän Jumalamme palvelusväeksi...Teillä on ollut häpeää kaksin verroin, teitä on syljetty ja pilkattu, mutta nyt te saatte omassa maassanne kaksinkertaisen perinnön ja teillä on oleva ikuinen ilo. Minä, Herra, rakastan oikeutta ja vihaan riistoa ja vääryyttä. Minä maksan kansalleni palkan oikeuden mukaan ja teen sen kanssa ikuisen liiton..."

Yhteisen Isämme suojaan saan Teidät jättää!
Ritva Piiroinen perheineen

8:06 ap.  
Blogger Pälli said...

Tämä on järkyttävää luettavaa. Entinen työyhteisösi on tehnyt Jari sinusta syntipukkinsa. Olisipa kyseessä kuka tahansa muu, niin se huomattaisiin mediassakin. Mutta tarkoitus pyhittää keinot - tokihan naistenvihaajien kuuluu saada ansionsa mukaan! Uskon, että ennemmin tai myöhemmin Vammalan seurakunnassa tullaan tajuamaan, että mainehan tässä meni - ei työvuorojärjestelyjen vuoksi, vaan tämän sinun julman kohtelusi takia.

Minuakin on kiusattu. Siis tunnen ja tiedän miten se voi yhden ihmisen identiteettiin ja elämään vaikuttaa. Teet Jari viisaasti ja hyvin, kun lähdet - ehkä sinun olisi pitänyt lähteä jo paljon aiemmin! Taistele valheen ääniä vastaan, älä usko tuollaista panettelua mitä olet saanut kuulla.

Olen tavannut sinut vain kerran, mutta jo sen yhden kerran perusteella voin sanoa, että olet yksi lempeimmistä ja nöyrimmistä ihmisistä, joita olen koskaan tavannut. Ihmettelen, kuinka kukaan voi sulkea sellaiselta silmänsä ja sydämensä. Ihailen suuresti sinun kaltaisiasi ihmisiä, ja sitä, kuinka Kristuksen tekemä työ loistaa teistä kuin lempeä valo.

Minua ovat monien muiden Raamatun kohtien ohella suuresti lohduttaneet Heprealaiskirjeen (2:18) sanat: "Sillä sentähden, että hän itse on kärsinyt ja ollut kiusattu, voi hän kiusattuja auttaa." Ja vielä Jesaja 57:15: "Sillä näin sanoo Korkea ja Ylhäinen, jonka asumus on iankaikkinen ja jonka nimi on Pyhä: Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä ja niitten tykönä, joilla on särjetty ja nöyrä henki, että minä virvoittaisin nöyrien hengen ja saattaisin särjettyjen sydämet eläviksi." Ja Psalmista 147:3: "Hän parantaa ne, joilla on särjetty sydän, ja sitoo heidän haavansa."

Taivaallisen Isämme rakkaudellista läsnäoloa sinulle ja perheellesi rukoillen

Päivi Luukkainen
Jyväskylä

9:30 ap.  
Blogger Magnumi said...

Saara Suihko

Raamattu sanoo: Ole vähässä uskollinen.

Sinä Jari olet seurannut Jeesusta askelissa ja pitänyt sen mitä Jumalan sana ilmoittaa. Tässä maailmassa vaeltaa monia sinun kaltaisia jotka joutuvat kärsimään evankeliumin ja Jumalan sanan tähden. Sinä olet ollut Jumalle uskollinen ja kääntänyt toisenkin posken kun sinua vasten on lyöty.

Sinua kannetaan monissa rukouksissa ja sinun kanssasi seistään oikeuden ja Jumalan sanan tähden. Et ole yksin!

Olkoon Jumala sinun ja perheesi kanssa voimallisesti. Sinä olet voittajan puolella vaikka taistelu on kova.

Voimia Veljeni Jeesuksessa.

Saara Suihko Joensuusta

10:19 ap.  
Blogger Jouko said...

Jari,
luin tätä, ja montaa muutakin tekstiä tippa linssissä. Tahdon sanoa tueksi ja rohkaisuksi, että et ole yksin, olet ollut esirukouksissa. Voimia, siunausta ja elävän Jumalan johdatusta sinulle.

Jouko Makkonen

10:54 ap.  
Blogger Unknown said...

Eikö lie käsillä jo aika, josta
Joh. 16:2-3 puhuu? Rukoilkaamme Vapahtajaamme Jeesusta Kristusta, ettei kirkkomme ja yhteiskuntamme joutuisi tilaan,josta 3 jae puhuu.
Jari on joutunut todellisen "työpaikkakiusauksen" kohteeksi uskonsa tähden. Missä ovat Jarin ja muiden (mm. Markus, Vesa) puolustajat?
Mitä tekee seurakunta, jonka paimen ajetaan pois seurakunnastaan?
Tämä kaikki pistää kysymään onko enää mieltä pysyä kirkkomme jäsenenä. Sillä huolimatta nyt "valtansa tunnosssa" olevista kirkontyöntekijöistä, jotka ovat ottaneet ohjenuorakseen yleisen mielipiteen Raamatun sijaan, Raamattu ei kuitenkaan sido pelastusta Suomen ev.lut. kirkon jäsenyyteen. Moni sanoo, että kirkkoa ei pidä jättää. Miksi sitten kirkossamme käy näin, että Raamattuun pitäytyvät (edes piispoista ei ole kukaan sanonut, että kyseessä olisi harhaoppi vanhalla virkakannalla olevien tapauksessa) ajetaan tilanteeseen, jossa ei ole muuta mahdollisuutta kuin erota. Jarihan ei ole ensimmäisen eikä valitettavasti viimeinenkään, joka tähän tilanteeseen on joutunut.

Herra siunatkoon ja varjelkoon sinua ja perhettäsi Jari ja antakoo teille voimaa kestää kaikki tämä!

Juha ja Eeva Hasanen
Mikkeli

12:30 ip.  
Anonymous Anonyymi said...

Mitäpä jos lähtisit rakentamaan uutta seurakuntaa? Eli tarkemmin tietenkin olisi kyse karismaattisemmasta seurakunnasta, jossa nimenomaisesti ei olisi naispappeutta vaan pysyttäisiin raamatussa.

Mielestäni ev.lut-kirkko on ajautumassa umpikujaan opillisesti ja seuraa yhteiskunnan muutoksia hanakkaasti aina vallitsevien aatteiden mukaisesti.

Seuraavassa vaiheessa saamme nähdä homo- ja lesbopapit valokeilassa.

Ev.lut-kirkko pitää kylmästi jakaa kahtia; uuteen kirkkoon liittyjä maksaisi kirkollisveronsa uuteen kirkkoon.

Tässä olisi harkitsemisen arvoinen asia. Minä ainakin liittyisin jäsenksi.

Matti Vehviläinen, Kerava

7:30 ip.  
Blogger -Jontts- said...

Etkö Jari ole ollut tietoinen kirkon säännöistä? Itse en seuraa kirkon oppeja, mutta olen ollut tietoinen että jo parikymmentä vuotta nainen on voinut Suomessa toimia pappina.

Olen itse töissä yrityksen maahantuonti osastolla. Onko minulla mielestäsi oikeus ilmoittaa toimitusjohtajallemme etten suostu menemään kahvioon samaa aikaa naisen kanssa ja että kahvion tauot tulee muokata minun arvoilleni sopiviksi? En ihmettelisi jos saisin potkut. Työpaikalla toimitaan esimiehen antamien sääntöjen mukaan. Tämä on perusasiaa jonka kaikki tietävät.

Raamattu on 2000 vuotta vanha kirja, jota tulkitaan tuhansin eri tavoin. Tulkintoja on varmasti niin laajalle kirjalle niin paljon kuin lukijoitakin. Miten voit mustavalkoisesti ajatella että omasi on 100% oikea?

Toisaalta ymmärrän halusi erota työstäsi: jos työpaikalla toimitaan omien arvojen vastaisesti on työssäkäynti mahdotonta. Mutta en ymmärrä tätä valitustasi. Säännöt ovat mielestäni Suomen kirkoissa hyvin hyvin selkeät.

Emme enää elä 1800-lukua jolloin naisen piti hakea erivapautta sukupuolestaan. Suomi on nykyisin tasa-arvon maa. Ja myös sananvapauden. Toivottavasti rohkenet jättää myös omasta mielipiteestäsi eriävät kommentit blogiisi.

9:12 ip.  
Blogger marika a-s said...

Hyvä "jontts",joka kirjoitat nimettömänä!

Luulen, että Jari Rankinen suostuu aivan mainiosti kahvitauolle naispuolisten työkaverien kanssa, joten esimerkkisi ei toimi. Onkin kyse koko seurakunnan jumalanpalveluksesta, uskonnollisesta vakaumuksesta, pitkästä, oikeasta perinteestä ja ratkaisevasta ajatusvirheestä, johon sinäkin ajauduit. Tuo asenne, että Raamattu on hyvin epäselvä ja tulkittavissa monin eri tavoin, on paljon vaarallisempi kuin virkakysymys konsanaan. Jospa olisimmekin saaneet naispappeuden myötä reiluutta ja uskollisuutta, mutta toisin kävi. J.R. ei ole edes pyytänyt, että naispapit väistyisivät hänen tieltään. Hän on itse ollut valmis väistämään.

Marika Auranen-Seppälä
Kuusankoski

10:34 ip.  
Blogger -Jontts- said...

Nimettömänä kirjoittaminen on kansalaisoikeuteni, joten on mielestäni melko alhaista että lähdet sitä halveksimaan. En ole kirjoittanut mielestäni asiattomasti vaan asiallisesti, joten anonyyminä pysyttely on oikeutettua.

Kahvitauko oli pelkkä esimerkki. Voin yhtä hyvin sanoa vaikka työtehtävästä. Ei lääkärikään kieltäydy leikkaamasta naiskollegansa kanssa ja se on varmasti hienoa työtä siinä missä papinkin.

Eräs esimerkki Raamatun tekstien eroista on kertomus Juudaan kuolemasta, josta on Raamatussa kaksi eriävää versiota: Apostolien teoissa Juudas ”suistui alas ja pakahtui keskeltä, niin että kaikki hänen sisälmyksensä valuivat ulos” ja Matteuksen evankeliumissa ”hän viskasi hopearahat temppeliin, lähti sieltä, meni pois ja hirttäytyi.” Tähän fundamentalistit ovat sanoneet esimerkiksi, että Juudas hirttäytyi ja sen jälkeen suistui alas. Tämä olisi voinut tapahtua esimerkiksi köyden katkettua. Tämä on kuitenkin esimerkki siitä että raamattua voidaan tulkita. Raamattua ei ole kirjoitettu taivaassa niinkuin koraania, vaan se on ihmisten tulkinta jumalan tekojen ja puheiden perusteella.

Mutta nyt tämä keskustelu on kääntynyt varmaan päälaelle tulkitsemaan raamattua :) Itse pohdin Jarin päätöstä nimenomaan työhyvinvoinnillisesta ja eettisestä näkökulmasta. Työpaikkarasismia kohtaan on mielestäni hyvä ottaa nollatoleranssi. Hyväksyisitkö Jari jos mieskollegasi ilmoittaisi ettei tee töitä punatukkaisen kollegan kanssa? Vielä muutama vuosisata takaperin tulkinta oli että punainen tukka on kerettiläisyyden merkki. Tulkitsemmeko siis raamattua eri tavoin nykyisin kuin silloin?

10:59 ip.  
Blogger Viher-Tuomo said...

Tässä blogissa aikoinaan olleiden asiattomien kirjoitusten vuoksi Jari päätti, että kirjoittajan tulee mainita nimensä ja asuinpaikkakuntansa. Kiitos kuitenkin jontts, että olet pysynyt suhteellisen asiallisella linjalla. Vaarana kuitenkin on, että kirjoituksesi poistetaan niin kauan kuin pysyt nimettömänä.

Joh. 16:2-3 oli kyllä hyvä kohta! Aivan voisi kuvitella, että sopii tähän nykyiseen aikaamme.

Olen samaa mieltä useimpien tähän asti tässä keskustelussa avautuneiden kanssa. Pauli Selkeen kommentti oli hyvä ja rohkea, ja itse voin myös rehellisesti tunnustaa, että en pidä Vammalan vs. kirkkoherran toiminnasta. En ymmärrä myöskään, miksi piispa Mäkinen toimii tilanteessa tällä tavalla. Sivustaseuraajana olen ollut havaitsevinani jonkinlaista kostomentaliteettia naiskollegoiden puolesta tai jotain sinne päin. Samalla kun Kilpeläinen syyttää Rankista, Malmivaaraa ja muita Vammalan "selkäänpuukottajia", hän syyllistyy itse samaan. Korostan edelleenkin sitä, että hedelmistään puu tunnetaan. Jokainen voi niitä koskevien havaintojensa perusteella tehdä omat johtopäätöksensä. Myönnän, että kostomentaliteetti on omassakin elämässä ollut joitakin kertoja käytössä ja häpeän sitä. Siihen on kovin helppo turvautua, vaikka siitä ei hyvää yleensä seuraakaan.

En henkilökohtaisesti tunne vs. kirkkoherraa, mutta Rankisen ja Malmivaaran tunnen. Se, miten heitä on nimitelty, syrjitty ja syytetty, tuntuu minusta pahalta ja epäoikeudenmukaiselta. He ovat työnsä pastoreina hoitaneet hyvin aina, kun olen kanttorina tehnyt yhteistyötä heidän kanssaan. He julistavat sitä samaa evankeliumia, jota Raamattu meidän käskee viedä eteenpäin eivätkä puheissaan keskity epäoleelliseen.

Herra sallii kristittyjen elämässä monesti vaikeuksia, kärsimyksiä, jopa vainoja, mutta kärsivällisyytemme niiden myötä toivottavasti kasvaa. Timantteja ei synny ilman suurta painetta. Eikä meistä koskaan tässä ajassa tule timantteja, mutta näiden myötä syntyy usein uusi kasvutarina.

Hyvän Herramme huomaan jätämme tulevaisuutemme. Hän antaa meille toivon. Jeesus on tie, totuus ja elämä eikä kukaan pääse Isän luo muuten kuin Hänen kauttaan.

Herramme Jeesuksen Kristuksen armo, Isän Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon meidän kaikkien kanssamme. Aamen.

Tuomo Viherjuuri
Helsinki

11:24 ip.  
Blogger -Jontts- said...

Mielestäni Jarin päätös poistaa nimettömät kommentit on keskustelua pitkälle kuihduttava tekijä. Kaikki eivät halua mielipiteitään rohkeasti ilmi. Itse koen kristittilliset arvot jokseenkin hyvinä ja kiitän niitä siitä millainen suomalainen kulttuuri on, mutta koen kyllä pelottavana tällakin palstalla olevat ihmiset jotka suuttuvat eriävistä mielipiteistä ja paheksuvat anonyymisyyttä. En tahdo ilmoittaa nimeäni ihmisille joiden esille tuoma arvomaailma on mielestäni mustavalkoinen ja pelottava.

Itse en ole uskonut Suomen kirkon ati raamatun esittämään jumalaan koskaan. En koe että oma jumalani olisi pelottava hahmo, joka antaa käskyjä miten toisin ajattelavt pitää tappaa ja toiset ovat parempia kuin toiset. Oma jumalani tai mikä ikinä sattuma tänne minut on tehnytkään ei ole niin ristiriitainen kuin raamatun tarjoama jumala.

Olen aina myös kokenut ihmeellisenä raamatun opit ja niiden kautta taivaaseen pääsemisen. Jokainen teko muuttuu itsekkääksi jos se tehdään sen vuoksi että oma taivaspaikka on varattuna. Itse tahdon tehdä elämässä hyvää koska hyvässä teossa itsessään on arvoa. Mitä mieltä uskovaisina olette?

11:42 ip.  
Blogger marika a-s said...

"Mitä mieltä uskovaisina olette?" kysyy Jontts. Vastaan siis: Voi hyvä lapsi, nyt tarvitaan erikoisteholääkettä. Olet joutunut kirjavien opetusten uhriksi, tuuliajolle. Yritä tästä lähtien kuunnella vain luotettavia saarnoja äläkä edes mieti, millaiseksi ihmisen pitäisi luoda Jumala. Lue Jarin kirjoitukset uudelleen.Ihan totta, väärää opetusta pitää osata kaihtaa, muuten epäily ja yksinäisyys valtaavat alaa.

Marika Auranen-Seppälä
Kuusankoski

8:37 ap.  
Blogger okl said...

Eikö nimimerkki jontts ole selvillä tämän bloqin säännöistä. Hän kritisoi Jaria, mutta on valmis itse uhmaamaan yhteisön sääntöjä. Ero vain on se, että Jari esiintyy oikeana ihmisenä, jolla on oikea nimi. Jos Jari olisi tuonut vakaumuksensa julki valjuna anonyyminä virtuaalipersoonana, hänellä ei olisi nyt mitään hätää. Nyt ei keskustella mistä tahansa uskosta mihin tahansa jumalaan, vaan siitä yhdestä uskosta, jonka pitäisi tulla lihaksi eli todellistua oikeassa elämässä. Netti on täynnä virtuaalielämää, mutta siellä valitettavasti usein pakoillaan itse totuutta ja todellisuutta, vieläpä monesti varsin roistomaisesti. Jari esiintyy ihailtavasti avoimena uskonsa mukaan, niinkuin meidän kaikkien pitäisi.

Olli Lehto
Kangasala

8:57 ap.  
Blogger Pälli said...

Jontts, ihmettelen sinua.

Mielestäsi me, jotka olemme virkakysymyksessä Jarin kanssa samoilla linjoilla, olemme pelottavia. Peräänkuulutat eettisyyttä. Kuitenkin kritisoit Jaria tilanteessa, jossa hän on juuri avoimesti kertonut koko persoonaansa uhkaavasta hajoamisesta. Jari on myös lähdössä vanhasta työpaikastaan - eikö nyt ole saavutettu se tavoite, joka sinun kaltaisillasi on? (Minusta tämä vastakkainasettelu ei ole välttämättä hyvä lähtökohta keskustelulle, mutta sinä otit sen esille.) Eikö tässä jo lähes vuoden ajan ole toitotettu, että ette ole tervetulleita enää kansankirkkoon, jonka katto ja seinät ovat muuten niin korkealla ja leveällä? Vai eikö Jari saisi enää edes ajatella virkakysymyksestä siten kuin ajattelee? Etkö näe asiaa lainkaan Jarin kannalta - eikö myös Jarin kohtaamaa mitätöintiä kohtaan pitäisi olla nollatoleranssi?

Sitten ihmettelen vielä sitä, että miksi kuulut kirkkoon, jos et usko Raamatun Jumalaan. Ja jos et kuulu kirkkoon, niin miksi haluat puuttua sen asioihin?

Nuo perustelut, joita esitit sille, että et usko Raamatun Jumalaan, kohoavat riittämättömästä Raamatuntuntemuksesta. Ja sen myötä myös vääränlaisesta opetuksesta. Joten ota Raamattu kulutukseen ja tutustu myös erilaisiin Raamatunselityksiin kuin olet tähän saakka tehnyt. Jumala ei ole mielivaltainen taikka ristiriitainen, vaikka hän onkin kaikkivaltias. Hän on kiehtovin kohtaamaani persoona, suosittelen tutustumaan. :)

9:09 ap.  
Blogger -Jontts- said...

Marika, "äläkä edes mieti, millaiseksi ihmisen pitäisi luoda Jumala." Kommenttissasi mielestäni tulee hyvin esiin se miksi en pysty uskomaan samalla tavoin kuin sinä. Minä ihmisenä pohdin asioita ja kyseenalaistan ne, en halua mennä laput silmillä eteenpäin vaan tietää totuuden, koska totuus on se mitä me oikeasti tarvitsemme ja oikeasti tahdomme. En on vielä kokenut saaneeni riittävästi todisteita siitä että meidät olisi tänne luonut jokin korkeampi olento. Minulle ei riitä se että omat vanhempani näin minulle kertoisivat tai vaikka pappi, koska ihmisiltä saa aina tietynlaisen tulkinnan. En ole nähnyt riittäviä todisteita suuntaan tai toiseen, joten en kiellä jumalaa, mutten häntä tunnistakkaan. Raamattua kuitenkin pidän 2000 vuotta vanhana hallinnollisena opuksena, jonka antamat normit eivät enää nyky-yhteiskunnassamme päde.

Ei nimi miestä tee jollei mies nimeä. Vaikka olenkin kirjoittanut nimettömänä olen mielestäni toiminut hyvien tapojen mukaisesti ja myös perustellut nimettömyyteni. Jarilla on luonnollisesti kaikki oikeudet poistaa viestini jos ne loukkaavat hänen omalle blogilleen luomia sääntöjä. Itse ajattelen että blogit ovat hieno tapa keskustella asioista joista ei aina välttämättä löydy yksimielisyyttä.

Mitä tulee "Pällin" kommentteihin, niin mielestäni on erikoista lähteä puhumaan siitä millaisella mielipiteellä tai mielentilalla on oikeus kuulua kirkkoon. Itse olen arvostellut Jaria nimenomaan oman työpaikkansa sääntöjen laiminlyöjänä. En tietenkään ole sitä mieltä etteikö kirkkoon mahtuisi kaikenlaista väkeä laidasta laitaan. Toisaalta kirkkoon kuuluminen ei ole mikään elinehto hyvällä kristitylle. Suomen kirkon linja on monessa mielessä takapajuinen ja varmaankin siitä johtuen nuoret eivät tunne kuuluvansa sinne.

Olen tutustunut raamattuun kuin myös koraaniin ja muuhun uskonnolliseen kirjallisuuteen. Koulun uskonnonopetus on myös melko laadukasta Suomessa etenkin lukiossa. Kyllä koen että tietoni ovat ihan kunnossa.

Olisin iloinen jos palstalla esittämiini kysymyksiin vastattaisiin suoraan eikä vain esitettäisi vastakysymyksiä. Olen pyrkinyt itse vastaaman minulle esitettyihin kysymyksiin.

11:41 ap.  
Blogger okl said...

jontts kirjoitti:
"Nimettömänä kirjoittaminen on kansalaisoikeuteni, joten on mielestäni melko alhaista että lähdet sitä halveksimaan. En ole kirjoittanut mielestäni asiattomasti vaan asiallisesti, joten anonyyminä pysyttely on oikeutettua."
Alhaista on mielestäni jyrätä omia "kansalaisoikeuksiaan" siellä, missä niinikään kansalaisoikeuksiin perustuen on esitetty edellytykset keskusteluun osallistumiselle. Jarin esittämät perustelut olivat järkevät. Jos ihmisellä oikeasti on sanottavaa, ei hänen tarvitse laukoa maskista. Internetin keskustelukulttuuri on saastunutta paljolti siksi, että voi piiloutua. Oikeastaan ei voi piiloutua, vaan ilkeämielisimmät "keskustelijat" hallitsevat tekniikan ja IP-osoitteen avulla voivat torpedoida kiusalliset keskustelukumppanit chateistä torjuen samalla omaan osoitteeseen kohdistuvat hyökkäykset. "Vapaan sanan" etu on kääntynyt yhteistä etua vastaan ja lopulta hallitsee vain pirullinen ilkivalta.

Olli Lehto
Kangasala

12:28 ip.  
Anonymous Anonyymi said...

Mitä tulee "puuttumiseen kirkon asioihin siihen kuulumattomana" niin asioihin puuttuminen on suorastaan kansalaisvelvollisuus.

Mielellään tietenkin omalla nimellä jos muutkin ovat omina persooninaan sanoneet sanottavansa.

Toisaalta on ymmärrettävä uskonnollisten liikkeiden ahdasmielisyys, jota tavataan jokaisessa liikkeessä ja lahkossa.

Ev.lut seurakunnasta 80-luvulla eronneena minulla on mielestäni täysi oikeus yhä edelleen ottaa kantaa ev.lut-kirkon asioihin, sillä ev.lut-kirkko on osa valtiollista järjestelmää.
Kirkko ei ole erotettu osa valtiota. Siksi se mitä kirkossa tapahtuu on kaikkia kansalaisia kiinnostava asia.

Mitä tulee sitten kirkon opillisiin ristiriitoihin niin kysymyksessä on tietenkin kirkon maallistuminen ja hengellisen elämän muuttuminen vallitsevien käsitysten mukaiseksi.

Näin ei voi mikään kirkko toimia jos se haluaa pitää oppinsa puhtaana. Jos tarkastellaan luterilaisen kirkon syntyä ja Lutherin teesejä anekauppaa vastaan niin voi ehkä havaita, että nyt olisi luterilaisen kirkon aika kääntyä hakemaan teesejä katolilaisuudesta.

Vapautuksen teologia, hurmahenkisyys ja vilpittömyys uskossa ei ole enää sallittua Suomen ev.lut-seurakunnassa. Vapautuksen teologialla tarkoitan tietenkin uskon tuomaa vapautusta. En lähde tuomitsemaan toisten uskoa, sillä kukin tulee uskollaan autuaaksi. Toinen ei syö sikaa ja toinen syö sitä suurella halulla. Vrt. Paavalin kirjeet.

Naispappeus on kuitenkin perustavaa laatua oleva opillinen kysymys. Olen itse sitä mieltä, että ev.lut-seurakunta on menossa harhaan - on mennyt jo. Mielestäni on omituista että suomessa on yksi valtiokirkko johon jokainen syntymäkasteessa automaatin tavoin liitetään. Vanhempien perinteen mukaan usein.

Historiaa tarkastellen voidaan nähdä, että ev.luterilaisuus on ollut se kansaa yhdistävä voima jollain tasolla, jonka avulla kansakunta on rakentunut. On silti nähtävä, että eurooppa sivistyksensä (hyvässä ja pahassa) on syntynyt laajemman kristillisen arvomaailman pohjalta, joka viime kädessä juontaa juurensa katolilaisuuteen.

Vaikka katolilaisuus hirveinen inkvisitioineen ja kidutuksineen näyttäytyy historian lehdiltä diktatoriselta harvainvallalta, voidaan nykyajan katolilaisuutta tarkastella aivan erilaisesta näkökulmasta. Nykypäivän katolilaisuudesta voisi ottaa oppia monikin itseään hyvänä pitävä luterilainen.

Mikään uskonto ei ole täydellinen, sillä ihminen ei ole täydellinen. Eikä tarvitse ollakaan. Kristinusko aatteena on kuitenkin mielestäni parhain, eikä sitä voi pilata edes pieni ev.luterilainen saareke pohjoisessa.

Ev.lut. kirkko on tehnyt paljon hyvää halutessaan muuttaa maailmaa paremmaksi paikaksi. Mutta samalla siitä on tullut valtion rahoitusta nauttivat virkakoneisto, joka ei pysty eikä haluakaan puuttua yhteiskunnallisiin ongelmiin tai laajempiinkaan ongelmiin maailmassa.

Ei suu ruokkijansa kättä pure. Tästä nähtiin hyvä esimerkki taannoin laman aikana, vaikka silloinen arkkipiiska puhutteli näennäisen tuomitsevasti silloisia vallanhaltijoita tuomiokirkossa.

Ev.lut. kirkko on tullut osaksi hallintokoneistoa ja se seisoo savijaloilla, jotka muuttuvat mistä virta aina tuleekin. Lopulta ne savijalat romahtavat ja näin on käymässä kirkossa. Joukkopako kirkosta ei ole ihme; sillä kirkko ilman henkeä ja hengellisyyttä ei ole enää kirkko.

Kirkon huono henki heijastuu työntekijöihinsä. Opillinen raamatun raiskaus ja maallistuminen näkyy siinä, että kirkkoon liittyjälle lähetetään pieni vihkonen, nimeltää muistaakseni raamattu sadassa sivussa.

Teos jättää kylmäksi, sillä se on kirjoitettu kylmästi virastokielellä. Siinä ei ole mitään pyhää eikä se herätä lukijassaan mitään tunteita. Se ei myöskään herätä halua tutustua alkuperäisteokseen eli raamattuun.

Raamatusta on moneksi. On monenalaista tulkitsijaa ja näkijää, jotka tulkitsevat sitä pelottavan usein omaksi edukseen ja omahyväisyytensä tukemiseksi. Moni tulkitsija haluaa nähdä itsessänsä profeetan ja pyhän hengen.

Silti ei raamattua selitetä sadalla sivulla. Yhtä vähän rippikoulutraditio selittää uskon mysteeriota. Siksi en Jari Rankisena ottaisi kovasti itseeni tuota oman pojan rippikoululeiria.

On hyvä tuulettaa traditioita, varsinkin ev.luterilaisia traditioita. Se on hyvä vastaus naispappeuskysymykseen. Ev.lut kirkko on hylännyt yhden keskeisimmän opin, eli nainen seurakunnassa vaietkoon. Se ei ole tasa-arvokysymys vaan opillinen ja uskon kysymys.

"Uskonko minä raamatun sanaan ja ilmoitukseen, vaan poiminko siitä vain itselleni sopivat ja tulkitsen sitä omien tarpeitteni pohjalta?" Tämän kysymyksen saisivat monet itseään viisaana pitävät kysyä itseltään.

Eivät kaikki uskovat ole robotteja tai samaa harmaata massaa. Katto pitää olla korkealla ja seinät leveällä ainakin sellaisessa kirkossa johon minä haluaisin kuulua. Vapaa mielipide pitää sallia kaikille; opillisessa tilanteessa pappi on sen sijaan eri asemassa kuin seurakuntalaiset.

Papilta odotetaan kääntymistä omaa oppiaan ja uskoaan vastaan naispappeuskysymyksessä. Se tuskin on ainoa vaatimus mitä vaaditaan nykysuomen ev.lut-kirkossa.

Opilliset kiistat ovat vaikeita maallikolle, ne ovat vaikeita jopa teologisessa tiedekunnassakin. Onkin sanottu, että jos teologisen jälkeen on rahtunenkaan uskoa jäljellä niin usko lienee vakaalla ja vahvalla pohjalla.

Soisin Jari Rankisten kaltaisen seurakuntain työntekijäin astuvan rohkeammin esille ja julkisuuteen vaikka siitä paljon kuraa sataakin niskaan.

Jossain vaiheessa jonkun pitäisi aivan oikeasti perustaa ev.lut-seurakunta, tai muulla nimellä oleva seurakunta, joka seuraisi jollain tasolla ev.lut-seurakunnan oppia mutta tärkeimmissä opeissa alkukirkon oppeja.

Siitä voisi perustavan kirkolliskokouksen pitää suunnilleen keskellä suomea eli Jyväskylässä, ja jonnekin päin suomea perustettaisiin ensimmäinen kirkko keräysvaroin.

Muutos alkaa pienestä ja se alkaa aina yksilöistä. Jos muutos on ihmisestä se kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Mutta jos muutos on Jumalasta niin pienestä siemenestä kasvaa suuri puu.

Kuten sanoi ylipappi fariseuksille aikanaan; varokaa ettei teitä havaittaisi taistelevan itseään Jumalaa vastaan.


Matti Vehviläinen
Kerava

1:18 ip.  
Blogger sr said...

Eihän tuollaista kohtelua kukaan kestäisi!
Sitä mitä Jari olet joutunut kokemaan.


Kolmiyhteinen Jumala kanssasi,

Samuli ja Tiina Ruohola,
Tampere

6:09 ip.  
Blogger andiemus said...

Hei Jari,

Voimia ja johdatusta tiellesi. Kiitos hyvästä ja vahvasta opetuksesta ja saarnoista, joita sinulta olemme saaneet kuulla - ja toivottavasti kuulemme jatkossakin.

Suuri joukko Herraan turvaavia seuraa järkyttyneenä ja surullisena tapahtumia Vammalan seurakunnassa ja suomen ev.lut. kirkossa. "Suvaitsevaisuus" on kääntynyt vainoksi. Onneksi, tällainen maailman meno on meille ennalta Raamatussa ilmoitettu, ja näin sen voi kukin ottaa myös uskon vahvistukseksi.

"Ja te joudutte kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden; mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu." (Matt 10:22)

Antti Törmä
Vammala

10:02 ip.  
Blogger Jari Rankinen said...

Muistutan tämän nettipäiväkirjan säännöistä. Kommenttien alle nimi ja paikkakunta.

Jari Rankinen, Vammala

6:54 ap.  
Blogger Pena said...

Voinko olla varma, että turkulaisena Juha Santalana esiintyvä kirjoittaja ei ole oikeasti vaikkapa Inger-Elli Näkkäläjärvi Enontekiöltä? Luottamukseenhan tämä mielipiteiden vaihto perustuu eikä mihinkään varmuuteen keskustelijoiden aitoudesta,

Martti Pentti
Kotka

7:22 ap.  
Blogger Unknown said...

Kyll voit olla varma. Eiköhän Juha protestoisi, jos joku muu esiintyisi hänen nimellään.
Mikä siinä on niin kamalaa, jos täytyy sanoa asiat omana itsenään ja seistä niiden takana?

Katsokaa länkkäretä ja lukekaa ritarikirjoja...

Antti Vaahtoranta
Turku

12:52 ip.  
Blogger Pena said...

Mitä kamalaa siinä on, että joku käyttää mieluummin nimimerkkiä? Totuus on totta riippumatta sen lausujasta, samoin valhe valhetta. Ei Jeesuksenkaan puhe ole arvovaltaista hänen henkilöstään riippuen, vaan siksi, että hänen sanansa ovat totta.

Martti Pentti
Kotka

1:02 ip.  
Blogger okl said...

pena kirjoitti:
"Mitä kamalaa siinä on, että joku käyttää mieluummin nimimerkkiä?"

Kuten Jarikin perusteluissaan sanoi, ihmiset esittävät asiansa harkitummin kun esiintyvät omana itsenään ja omalla nimellään. Olen todennut käytännössä, että nimimerkkien takaa käyty keskustelu käy usein sietämättömäksi eri osapuolille. Internet-aika on tuonut esiin yhden raadollisen puolen ihmisestä, jolla ei aiemmin ole ollut mahdollisuutta päästä esiin.

4:32 ip.  
Blogger okl said...

No edellisessä unohtui minultakin nimi. Ja kyllähän de piirre varmaan kaikkina aikoina jollain lailla ja jossain määrin on ilmennyt.

Olli Lehto
Kangasala

4:41 ip.  
Blogger Kakkuri said...

Internet-julkaisuihin sopii hyvin lehtien yleisönosastoissa vakiintunut hyvä journalistinen tapa. Kun kritiikin kohteena on tunnistettava todellinen henkilö eli Jari Rankinen, tulisi myös kritiikin esittäjän olla tunnistettava todellinen henkilö.
Lehdet voivat poiketa käytännöstä esim. kritiikin esittäjän suojelemiseksi, jos esim. hänen asiansa on viranomaiskäsittelyssä ja hän arvostelee viranomaisia. Pääsääntöisesti henkilöön kohdistuvaa kirjoittelua sallitaan vain omalla nimellä.
Oma näppituntumani on, että omalla nimellään kirjoittavilla on hyvin harvoin jotain sanottavaa, nimimerkeillä tuskin koskaan.
Teemu Kakkuri, Kerava

4:46 ip.  
Blogger Tuomo said...

Vai näin siinä kävi... ei mikään mukavin uutinen saada lomalla tietää, että pappi ei olekaan rippileirillä jossa sinun tulisi olla tulevana kesänä. Olen siis nuorisotyön ohjaajana samalla leirillä, jossa Jarin piti olla.

Tilanteet ovat tässä talvella vaihdelleet. Ensin Jari ilmoitti tammikuussa ryhmän kokoontumisessa, että voisi olla kesän leirillä mukana. Tuskin hän näin ilmoittaisi, jos tietäisi asian olevan toisin. Sitten viime viikon vanhempainillassa Jari joutui sanomaan, ettei ole varma onko hän leirillä mukana vai ei.

Kun Jari oli rippileirillä pappina, ei mistään käytännön asioista tarvinnut huolehtia; kaikki oli papilla hanskassa. Myöskään opetuksessa en havainnut mitään erityistä, kaikki oli niin kuin rippileirillä tuleekin olla ja nuoret ovat pitäneet leireistä kovasti. Virkakysymyksestä leireillä ei ole puhuttu.

Kiitän Jaria niistä hetkistä mitä on ollut työssä leireillä ja muutenkin. Tuomo Taipalus, Kiikka

6:39 ip.  
Blogger Pena said...

Olisin voinut kysyä toisinkin: - Voitteko olla varma siitä, että minä olen Martti Pentti Kotkasta?
Joskus nimimerkin käyttö vapauttaa lukemaan avoimin mielin itse tekstiä, kun allekirjoittajan nimi ei lukitse sanottavaa joihinkin vahvoihin ennakkokäsityksiin. Monet maamme merkittävät vaikuttajat presidentti Kekkosesta lähtien kirjoittivat kolumneja käyttäen nimimerkkiä. 'Liimatainen' taisi olla joskus vahvasti eri mieltä 'virallisen' Kekkosen kanssa.
Miksi nimimerkin suojaama keskustelu sitten olisi kestämätöntä? Asiattomat herjaukset on varmaan helppo sellaisina sivuuttaa. Onko kiusallisen totuuden selkeä sanominen liian helppoa, kun ei kirjoita omaa nimeään alle? Totuushan se meihin osuu, kun tekee kipeää.

Martti Pentti
Kotka

8:29 ap.  
Blogger okl said...

"Miksi nimimerkin suojaama keskustelu sitten olisi kestämätöntä? Asiattomat herjaukset on varmaan helppo sellaisina sivuuttaa."

Kai tarkoitus on se, että ihmiset hyväntahtoisesti esiintyvät oikeilla nimillään. Näin ei toivottavasti ole niitä "asiattomia herjauksia" sivuutettavina. Eihän kristillinen seurakunta ole mikään salaseura, vaan meidän tulisi olla elävä uhri ja todistus ajassamme. En kiellä, etteikö nimimerkkipuheenvuoroilla voisi olla myönteistä merkitystä niiden esittäjille ja muillekin, mutta lienee perusteltua tällaisessa yhteydessä välttää niiden kielteiseen puoleen liittyvää riskiä.

Olli Lehto
Kangasala

10:26 ap.  

Lähetä kommentti

<< Home