Miksi aion erota?
Olin tänään partioretkellä täällä Pohjois-Afganistanissa. Mielenkiintoinen retki. Sain jälleen nähdä sellaista, mitä en ennen ole nähnyt.
Partioretken aikana sain puhelimeeni muutaman tekstiviestin, joissa kerrottiin, että tiedotusvälineissä Suomessa on uutisoitu minun eroavan virastani – siis Vammalan kappalaisen virasta.
Olisin mielelläni ollut vielä vuosia – vaikka eläkeikään asti – Vammalan seurakunnan palveluksessa. Olen todella pitänyt työstä Vammalan seurakunnan kappalaisena. Minun toiveeni – jopa unelmani – on ollut saada palvella kirkkoani nimenomaan sen paikallisseurakunnassa. Uskon, että virka Vammalan seurakunnassa on Jumalan minulle osoittama tehtävä. Sitä en pysty arvioimaan, miten hyvin tai huonosti olen onnistunut tehtävässäni.
Näyttää siltä, ettei minun ole mahdollista palvella kirkkoa paikallisseurakunnan pastorina. Luultavasti – mikäli jatkaisin Vammalan kappalaisena – asiat etenisivät seuraavasti: Enemmin tai myöhemmin minut määrättäisiin toimittamaan messu yhdessä naispastorin kanssa. Kun en voisi suorittaa tätä tehtävää, minusta tehtäisiin jälleen ilmianto tuomiokapituliin. Käynnistyisi taas kurinpitomenettely ja tuomiokapituli määräisi minulle entistä kovemman rangaistuksen. Luultavasti tuomiokapituli erottaisi minut pysyvästi ainakin Vammalan kappalaisen virasta, mahdollisesti myös pappisvirasta. Pappisvirasta erottaminen tarkoittaisi, etten koskaan enkä missään tehtävässä saisi toimia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pastorina.
Pastorille ei ole kevyt asia menettää sen kirkon pappeutta, jonka jäseneksi on kastettu ja jonka pastoriksi on vihitty. Luultavasti ainoa keino olla menettämättä kirkkomme pappeutta on, että eroan Vammalan kappalaisen virasta. Tällaisessa tilanteessa elämme nyt kirkossamme. Tämä on yksi syy, miksi olen päätynyt tähän ratkaisuun.
Työtyöntekijän – työtoverin tai alaisen – olo on mahdollista tehdä raskaaksi. Yksinkertaisista asioista voidaan tehdä vaikeita. Voidaan kohdella siten, että työntekijä kokee kohtelun hyvin epäasiallisena. Työstä voi kadota ilo. Voidaan sanoa sellaista julkisesti tai kahden kesken, minkä työntekijä kokee herjaamisena. Voidaan ottaa pois työtehtäviä ja antaa ymmärtää tai tehdä selväksi, ettet enää ole luotettava. Myös tästä syystä päädyin tähän ratkaisuun.
Haluaisin tehdä myönteistä: julistaa evankeliumia ja rakentaa Kristuksen kirkkoa. Tuntui, että nykyisessä virassani joudun käyttämään liikaa voimia siihen, mikä ei ole myönteistä pastorin työtä. Ehkä tämä on tärkein syy ratkaisuuni. Toivon, että löydän tehtävän, jossa saan käyttää voimani evankeliumin julistamiseen. Kristus on syntisten Vapahtaja.
Voi olla, että hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus olisi kumonnut tuomiokapitulin mahdollisen päätöksen pysyvästä erottamisestani. Tämä prosessi olisi kestänyt vuosia. En haluaisi käyttää vuosia tällaiseen taisteluun.
Aion siis erota Vammalan kappalaisen virasta. En ole vielä jättänyt eroilmoitusta. Virkavapausanomuksen yhteydessä olen kertonut, että aion pyytää eroa 1.8.2008 alkaen.
Olen suunnitellut seuraavaa: Palaan hoitamaan Vammalan kappalaisen virkaan 3.3. alkaen. Olen vuosilomalla ja virkavapaalla 14.4.-29.6. Heinäkuun olen työssä Vammalan seurakunnassa. Elokuun alussa jätän virkani.
Toivon, että työni pastorina voisi jatkua. Toivon, että voisin toimia pastorina Vammalassa ja sen lähiympäristössä. Toivon, että saisin palvella Jumalan sanalla tuttuja ja vieraampia. Aika näyttää, onko tämä mahdollista. Rukoilen hyvän Herramme johdatusta.
Partioretken aikana sain puhelimeeni muutaman tekstiviestin, joissa kerrottiin, että tiedotusvälineissä Suomessa on uutisoitu minun eroavan virastani – siis Vammalan kappalaisen virasta.
Olisin mielelläni ollut vielä vuosia – vaikka eläkeikään asti – Vammalan seurakunnan palveluksessa. Olen todella pitänyt työstä Vammalan seurakunnan kappalaisena. Minun toiveeni – jopa unelmani – on ollut saada palvella kirkkoani nimenomaan sen paikallisseurakunnassa. Uskon, että virka Vammalan seurakunnassa on Jumalan minulle osoittama tehtävä. Sitä en pysty arvioimaan, miten hyvin tai huonosti olen onnistunut tehtävässäni.
Näyttää siltä, ettei minun ole mahdollista palvella kirkkoa paikallisseurakunnan pastorina. Luultavasti – mikäli jatkaisin Vammalan kappalaisena – asiat etenisivät seuraavasti: Enemmin tai myöhemmin minut määrättäisiin toimittamaan messu yhdessä naispastorin kanssa. Kun en voisi suorittaa tätä tehtävää, minusta tehtäisiin jälleen ilmianto tuomiokapituliin. Käynnistyisi taas kurinpitomenettely ja tuomiokapituli määräisi minulle entistä kovemman rangaistuksen. Luultavasti tuomiokapituli erottaisi minut pysyvästi ainakin Vammalan kappalaisen virasta, mahdollisesti myös pappisvirasta. Pappisvirasta erottaminen tarkoittaisi, etten koskaan enkä missään tehtävässä saisi toimia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pastorina.
Pastorille ei ole kevyt asia menettää sen kirkon pappeutta, jonka jäseneksi on kastettu ja jonka pastoriksi on vihitty. Luultavasti ainoa keino olla menettämättä kirkkomme pappeutta on, että eroan Vammalan kappalaisen virasta. Tällaisessa tilanteessa elämme nyt kirkossamme. Tämä on yksi syy, miksi olen päätynyt tähän ratkaisuun.
Työtyöntekijän – työtoverin tai alaisen – olo on mahdollista tehdä raskaaksi. Yksinkertaisista asioista voidaan tehdä vaikeita. Voidaan kohdella siten, että työntekijä kokee kohtelun hyvin epäasiallisena. Työstä voi kadota ilo. Voidaan sanoa sellaista julkisesti tai kahden kesken, minkä työntekijä kokee herjaamisena. Voidaan ottaa pois työtehtäviä ja antaa ymmärtää tai tehdä selväksi, ettet enää ole luotettava. Myös tästä syystä päädyin tähän ratkaisuun.
Haluaisin tehdä myönteistä: julistaa evankeliumia ja rakentaa Kristuksen kirkkoa. Tuntui, että nykyisessä virassani joudun käyttämään liikaa voimia siihen, mikä ei ole myönteistä pastorin työtä. Ehkä tämä on tärkein syy ratkaisuuni. Toivon, että löydän tehtävän, jossa saan käyttää voimani evankeliumin julistamiseen. Kristus on syntisten Vapahtaja.
Voi olla, että hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus olisi kumonnut tuomiokapitulin mahdollisen päätöksen pysyvästä erottamisestani. Tämä prosessi olisi kestänyt vuosia. En haluaisi käyttää vuosia tällaiseen taisteluun.
Aion siis erota Vammalan kappalaisen virasta. En ole vielä jättänyt eroilmoitusta. Virkavapausanomuksen yhteydessä olen kertonut, että aion pyytää eroa 1.8.2008 alkaen.
Olen suunnitellut seuraavaa: Palaan hoitamaan Vammalan kappalaisen virkaan 3.3. alkaen. Olen vuosilomalla ja virkavapaalla 14.4.-29.6. Heinäkuun olen työssä Vammalan seurakunnassa. Elokuun alussa jätän virkani.
Toivon, että työni pastorina voisi jatkua. Toivon, että voisin toimia pastorina Vammalassa ja sen lähiympäristössä. Toivon, että saisin palvella Jumalan sanalla tuttuja ja vieraampia. Aika näyttää, onko tämä mahdollista. Rukoilen hyvän Herramme johdatusta.
posted by Jari Rankinen | 4:22 ip.
12 Comments:
Jari
Luulen ymmärtäväni.
Mieheni erosi aikoinaan Valkealan kirkkoherran virasta samasta syystä.
Surullista on se, että tiedän että kovin harvat ymmärtävät päätöstäsi. "Kansa seisoi katselemassa". Osa nyökyttää tyytyväisenä päätään. Osa ihmettelee, miksi et jaksanut olla muurinaukossa vartiossa.
Minä ihmettelen, että olet jaksanut näinkin pitkälle.
Harva tietää, mikä määrä kipua tuohon päätökseen liittyy. Miten paljon turhia toiveita siitä, että edes yksi piispa olisi ajoissa viheltänyt pelin poikki.
Mutta onneksi saamme luottaa elävään Jumalaan.
"Luota Herraan ja tee hyvää,
niin saat asua maassasi,
turvallisilla laidunmailla.
Saat nauttia Herran hyvyyttä,
hän antaa sinulle mitä sydämesi toivoo.
Anna tiesi Herran haltuun,
turvaa häneen.
Hän pitää sinusta huolen!
Hän antaa syyttömyytesi käydä esiin kirkkaana kuin aamun valo.
Sinun oikeutesi loistaa kuin
keskipäivän aurinko." Psalmi 37:3-6
Sinua ja perhettäsi edelleen rukouksissa muistaen
Mari Hiltunen, Valkeala
Yhdeksi mieheksi olet ollut keskiössä jo kauemmin kuin sitä kukaan omista joukoista voisi vaatia. Ehkä on hyvä, ettei itse asia jatkuvasti henkilöidy näin korostetusti. Tosin luulen, ettet sinä vieläkään asiassa "rauhaan" pääse, mutta voi olla mukava vaihtaa hiukan tarkastelupaikkaa.
Jumalan siunausta.
Reima Jokinen, Turku.
Hei!
Kyllä kaikki Jari Rankisen esittämät pohdinnat ovat hyvin ymmärrettäviä.
Kiitos Jari kaikesta näkemästäsi vaivasta näissä asioissa!
Olet ollut hyvin kovassa puristuksessa!
Kiitos kirkon eteen tekemästäsi työstä!
Jeesus Kristus kanssasi ja perheesi kanssa.
Terveisin
Samuli ja Tiina Ruohola
Tampere
Voimia ja siunausta Jarille ja koko perheelle!
Raila ja Yrjö Haapala
Keminmaasta, Jarin edellisestä työpaikasta
Terveisiä liukkaasta Helsingistä!
Siunausta Afganistaniin ja kaikkeen tulevaan, myös siihen heinäkuun jälkeiseen aikaan. Minusta tuntuu, että on hyvä, että edes tällainen ratkaisu asiassa on saatu aikaan, vaikka olenkin ihan oikeasti pahoillani, että joudut jättämään työsi tulevassa Sastamalan seurakunnassa.
Viisautta ja johdatusta. Herramme pitää huolen omistaan erityisesti vaikeuksien keskellä, vaikka juuri silloin siltä ei monesti tunnukaan.
Tuomo Viherjuuri, Hki
Jari,
Sen verran itsenäisesti olet vaikeat ratkaisusi tehnyt, että kenellekään meistä et voi olla mitään velkaa.
Olen ihaillut erityisesti sitä, miten et ole provosoitunut silloin kun on yritetty provosoida. Jokainen voi kuvitella, että julkisuuteen tulleet uutiset ovat vain jäävuoren huippu.
Varmasti kuluneet kuukaudet ovat herättäneet monia näkemään, missä nyt oikeastaan mennään, millä keinoin ajan henkeä ilmentävä suvaitsevaisuus toimii ja millainen piinkova seinä on vastassa heti, kun olet yrittänyt tarjota ratkaisumalleja solmun avaamiseksi. Toiselta puoleltahan niitä ei ole taidettu juurikaan tarjota; joko käytännössä kiellät vakaumuksesi, tai kurinpitokoneisto käynnistyy. Sama se, onko vakaumuksesi ollut tiedossa sinua virkaan valittaessa, sama se, onko kirkolliskokous hyväksynyt aikoinaan kuuluisan ponsilauselmansa ja sen mukaisesti ilmoittanut tahtovansa pitää kaltaisesi kirkon viroissa, sama se, oletko tehnyt työsi hyvin ja palvellut vammalalaisia Jumalan sanalla.
Samalla kun kiitän sinusta, suren syvästi Suomen kirkkoa. Tämän ongelman hoitoa on ilmentänyt käsittämätön historiantajun puute, hämmästyttävä kuurous omantunnon äänelle ja surkuteltava velttous asettua puolustamaan yhtä sen jäsentä silloin, kun huutokuoro esittää vääriä tuomioitaan.
Luterilainen kirkko on opettanut, että teologiseen kykeneväisyyteen kuuluu valmius ristin ottamiseen ja kantamiseen. Aitoa valmiutta sellaiseen ei koskaan ole kovin paljon löytynyt, sitäkin enemmän halua säilyttää saavutetut ajalliset edut lähes keinolla millä hyvänsä.
Uskon, että hyvällä Herrallamme on ollut tarkoituksensa siinä, että olit juuri tuon ajan tuulisella paikallasi. Kaikesta päätellen hän on kauttasi tehnyt sen, mitä et olisi vapaaehtoisesti ottanut tehdäksesi.
Jatkuvaa siunausta ja intoa palvella Kristuksen kirkkoa aina ja kaikkialla!
Pasi Palmu
Kälviä
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Jumalan runsasta siunausta ja voimia sinulle Jari ! Ja perheelle !
Enempää ei voi jaksaa kuin jaksaa - varsinkaan, kun perheen asiatkin ovat puntarissa. Näin se on, vaikka en todellakaan tiedä, mitä säilytämme säilyttäessämme tämän kaltaisen kirkon pappisoikeudet.
Ne Herran viinitarhan väliaikaiset ja väärät vallalla pullistelijat ikävä kyllä aiheuttavat seurakunnille ja sieluille jopa iankaikkista vahinkoa. Siksi pitää sanoa, että toki sinänsä on oikein olla hyväksymättä vääryyttä missään muodossa ja millään viiveellä.
Ehdin jo pohtia Arto Seppäsen laadukkaan väitöskirjan käytäntöön soveltamista sinun prosesseissasi. Olisiko se muuttanut tilannetta kenenkään kannalta? Ainakin jonkun kohdalla - ja pian - siitä tulee käytännön tasolla selvyys.
Jollakin tasolla uskon edelleen suomalaiseen oikeusjärjestelmään. Sellaiseen, mitä hyvä veli-systeemi ei ole hapattanut. Korkeasti kruusailtuihin sielunmurhaajiin sinetteineen ja sauvoineen en luota pätkän vertaa.
Jeesus kuitenkin on tasan tarkkaan sanansa mittainen. Pysytään siinä !
VESA KIERTOKARI,
KALANNIN NUORISOPAPPI
Rohkaisuksi rippipapilleni Jarille:
2.Tim.4:1-5
1. Minä vannotan sinua Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen edessä, joka on tuomitseva eläviä ja kuolleita, sekä hänen ilmestymisensä että hänen valtakuntansa kautta:
2. saarnaa sanaa, astu esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla, nuhtele, varoita, kehoita, kaikella pitkämielisyydellä ja opetuksella.
3. Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia
4. ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin.
5. Mutta ole sinä raitis kaikessa, kärsi vaivaa, tee evankelistan työ, toimita virkasi täydellisesti.
Antti Aaltonen, Jyväskylä
Ymmärrän kyllä ratkaisusi, Jari hyvä. Ihminen ei jaksa määräänsä enempää loan kaatamista kaulukseen. Ja ymmärrän myös halusi säilyttää pappisoikeutesi kirkossa. Vääräleuat varmasti näkevät sen vain taloudellisena ja uraratkaisuna. Tiedän, että tahdot vaalia mahdollisuutta kirkkomme rakentamiseen, ja siinä työssä papinvirassa pysyminen on tärkeä apu.
Herramme siunatkoon sinua, mihin työhön hän sitten katsookin sinut laittaa. Työtä on paljon ja työntekijöitä vähän, Kirkon Pää ei varmasti sinua heitä tarpeettomana pois.
Psalmit 45 ja 46
Olen ex-luterilaisena , seurannut tilannettasi , blogistasi ja Uudentien lehdestä . Itse olen Vapaakirkollinen ja olen samaa mieltä , että Raamatusta ei löydy naispappeutta ja tiedän , että Kysymyksiisi vastaa Jumala omalla ajallaan -Itse olen nähnyt ja kokenut sen 6-vuotiaasta asti , että Jumala ihmeellisellä tavalla johdattaa omiansa - elämme Kristikansassa muutosten ajassa ja laittomuus tulee lisääntymään aina siihen päivään asti , kun Jeesus tulee kirkaudessa ja kunniassa ja Hänellä on palkka mukana. Tähän meidän on katsottava ja tähdättävä ylösnousemus uskoon ja Jeesuksen paluuseen.
Paimenen kutsun omaava, Tommi Messi Lahti
Hyvä Jari Rankinen,
kirjoitit:
"Työtyöntekijän – työtoverin tai alaisen – olo on mahdollista tehdä raskaaksi. Voidaan kohdella siten, että työntekijä kokee kohtelun hyvin epäasiallisena. Työstä voi kadota ilo. "
Huomasitko, että juuri kuvaamallasi tavalla kohdellaan naispappeja tällä hetkellä Suomessa monissa seurakunnissa?
Joka tapauksessa toivon, että tämän asian rauhoituttua pääset takaisin sen työn pariin, jolle olet omistautunut.
Lähetä kommentti
<< Home