torstaina, lokakuuta 08, 2009

Yhteistyö päättyi?

Kirjoitin nettipäiväkirjassani 24.9. Helsingissä Agricolan kirkossa järjestettävistä jumalanpalveluksista. Näitä ovat järjestäneet yhdessä Helsingin tuomiokirkkoseurakunta, Helsingin seurakuntayhtymä ja muutamat herätysliikejärjestöt. Muitakin tahtoja on tainnut olla. Jumalanpalveluksia eivät ole olleet toimittamassa naispastorit.

Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan nettisivuilla kerrotaan, että tänään Agricola-liikkeen ohjausryhmä on päättänyt sanoutua irti tästä yhteistyöstä ja että tästä eteenpäin näistä jumalanpalveluksista vastaavat tuomiokirkkoseurakunnan pastorit. En tiedä, onko tämä viimeinen sana tässä asiassa. Voihan olla, ettei ohjausryhmällä ole valtaa päättää, jatkuvatko messut sovitulla tavalla vai eivät. Toisaalta se, että päätös kerrotaan tuomiokirkkoseurakunnan nettisivuilla puhuu sen puolesta, että yhteistyönä toteutetut messut loppuvat.

Muutamat herätysliikejärjestöt lähtivät innolla mukaan tähän hankkeeseen, joka käynnistyi viime keväänä. Siinä nähtiin uusia hienoja mahdollisuuksia. Herttoniemessä pidetyt Viinipuu-messut lopetettiin ja ajateltiin, että nämä Agricolan kirkon messut korvaavat ne. Kyseisissä messuissa Agricolan kirkossa on tietääkseni ollut paljon osallistujia. Ja nyt tämä hanke päättyy, muutaman kuukauden jälkeen. Tai jatkuu mutta toisin kuin oli sovittu. Jos näin tapahtuu, varmaankin monia hankkeeseen mukaan lähteneitä suututtaa. Monet kokevat tulleensa petetyiksi. Moni kysyy, miksei kirkossakaan voi luottaa siihen, mitä sovitaan. Ainakin jotkut olivat sopineet pelisäännöistä näiden messujen suhteen ja olivat käsittäneet, että niistä pidetään kiinni. Tuntuu pahalta, jos jotkut toimivat näin: Sovimme nyt tällä tavalla, koska siitä on meille etua. Kohta sanoudumme irti sopimuksesta, koska tarpeeksi monet tai tietyt tahot ovat sitä vastaan eikä meidän enää kannata pitää kiinni sovitusta.

Onko kyse siitä, ettei naispappeuden torjujille haluta antaa kirkkomme seurakunnissa mitään tilaa? Ei edes yhtä jumalanpalvelusta sunnuntaisin yhdessä Helsingin seurakuntien kymmenistä kirkoista. Toivon, että tilaa olisi meillekin.

Toki johdonmukaiselta tämä nyt näyttää: mikä ei ole mahdollista Vammalassa, ei näytä olevan mahdollista Helsingissäkään.