Evankeliumin tähden
Menneen kesän aikana olen kirjoittanut kirjaa. Sain toissapäivänä luettavakseni sen oikovedoksen. Kirja käsittelee niitä tapahtumia, joissa olen ollut mukana vähän yli kahden vuoden ajan. Pyrin kuvaamaan sitä kokonaisuutta, johon nämä tapahtumat liittyvät. Kerron, miksi toimin niin kuin olen toiminut. Kirjoitan uskostani, kokemuksistani ja tunnoistani. Kirjan kustantaa kustannusosakeyhtiö Arkki ja sen pitäisi olla myynnissä hieman alle kuukauden kuluttua 1.10.
Mietin pitkään kirjan nimeä. Nyt kannen oikovedoksessa lukee Evankeliumin tähden. Se kuvaa mielestäni hyvin, mistä on kyse. Kirjoitan esipuheessa näin: - Kysymys naispappeudesta liittyy suuriin kysymyksiin. Puhuuko Jumala Raamatussa? Onko edelleen voimassa, mitä Raamattu käskee tai kieltää? Onko pastorilla tai seurakuntalaisella oikeus pitää kiinni siitä, minkä hän on käsittänyt Raamatun äärellä oikeaksi? Jos Raamattu on vanhentunut siltä osin, mitä se opettaa papinvirasta, onko se vanhentunut myös niissä kohdissa, joissa puhutaan lähimmäisen rakastamisesta, uskollisuudesta puolisolle, syntien anteeksisaamisesta tai pelastumisesta? Lopulta on kyse siitä, voimmeko luottaa Raamatun evankeliumiin – sanomaan Vapahtajasta, johon uskomalla kadotuksen ansainnut pääsee taivaaseen. Haluan tällä kirjalla rohkaista kuuntelemaan Jumalan puhetta Raamatussa, toimimaan sen mukaan ja luottamaan sen evankeliumiin. Jeesus on syntisten Pelastaja, koska Raamattu sanoo niin.
Kirjassa ovat mm. luvut, joilla on tällaiset otsikot: *Mitä tapahtui? *Raamattu on kirkon yläpuolella *Saako toimia vakaumuksen mukaan? *Rukoukset kantoivat *Millaista on olla julkisuudessa? *Näinkin kirkossa voi johtaa *Afganistan *Mitä seuraavaksi? *Kannattiko?
Kirjan takakannen esittelytekstissä kerrotaan: - Media nosti Jari Rankisen naispappeuskiistan keulakuvaksi, hänen tahtomattaan. Rohkeassa puheenvuorossaan hän selvittää oman näkemyksensä ja pohtii myös, mitä Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on edessään tulevaisuudessa.
Toivon, että kirja synnyttää keskustelua suurista asioista.
Kirjan ovh on 27,90 euroa. Kirjan voi tilata minulta sähköpostitse (jari.rankinen@kopteri.net) tai osoitteesta sinikka.ahvenainen@kustannusarkki.fi. Minulta tilattuna kirjan saa hintaan 25 euroa + postimaksu. Otan mielelläni tilauksia vastaan jo nyt. Tilauksessa täytyy mainita osoite, johon kirja lähetetään. Kirja postitetaan tilaajille heti, kun se saadaan painosta. Kirjassa on noin 100 sivua.
Mietin pitkään kirjan nimeä. Nyt kannen oikovedoksessa lukee Evankeliumin tähden. Se kuvaa mielestäni hyvin, mistä on kyse. Kirjoitan esipuheessa näin: - Kysymys naispappeudesta liittyy suuriin kysymyksiin. Puhuuko Jumala Raamatussa? Onko edelleen voimassa, mitä Raamattu käskee tai kieltää? Onko pastorilla tai seurakuntalaisella oikeus pitää kiinni siitä, minkä hän on käsittänyt Raamatun äärellä oikeaksi? Jos Raamattu on vanhentunut siltä osin, mitä se opettaa papinvirasta, onko se vanhentunut myös niissä kohdissa, joissa puhutaan lähimmäisen rakastamisesta, uskollisuudesta puolisolle, syntien anteeksisaamisesta tai pelastumisesta? Lopulta on kyse siitä, voimmeko luottaa Raamatun evankeliumiin – sanomaan Vapahtajasta, johon uskomalla kadotuksen ansainnut pääsee taivaaseen. Haluan tällä kirjalla rohkaista kuuntelemaan Jumalan puhetta Raamatussa, toimimaan sen mukaan ja luottamaan sen evankeliumiin. Jeesus on syntisten Pelastaja, koska Raamattu sanoo niin.
Kirjassa ovat mm. luvut, joilla on tällaiset otsikot: *Mitä tapahtui? *Raamattu on kirkon yläpuolella *Saako toimia vakaumuksen mukaan? *Rukoukset kantoivat *Millaista on olla julkisuudessa? *Näinkin kirkossa voi johtaa *Afganistan *Mitä seuraavaksi? *Kannattiko?
Kirjan takakannen esittelytekstissä kerrotaan: - Media nosti Jari Rankisen naispappeuskiistan keulakuvaksi, hänen tahtomattaan. Rohkeassa puheenvuorossaan hän selvittää oman näkemyksensä ja pohtii myös, mitä Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on edessään tulevaisuudessa.
Toivon, että kirja synnyttää keskustelua suurista asioista.
Kirjan ovh on 27,90 euroa. Kirjan voi tilata minulta sähköpostitse (jari.rankinen@kopteri.net) tai osoitteesta sinikka.ahvenainen@kustannusarkki.fi. Minulta tilattuna kirjan saa hintaan 25 euroa + postimaksu. Otan mielelläni tilauksia vastaan jo nyt. Tilauksessa täytyy mainita osoite, johon kirja lähetetään. Kirja postitetaan tilaajille heti, kun se saadaan painosta. Kirjassa on noin 100 sivua.
posted by Jari Rankinen | 9:02 ip.
24 Comments:
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
Hyvä juttu saada asiasta elävämpikin dokumentti, kuin laitosten arkistoihin jäävät paperit. Enkä usko kirjan olevan pelkkä dokumenttikaan, vaan kyllä se varmaan pohjimmiltaan on evankeliumin asialla.
Olli Lehto
Kangasala
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
Harkitse sanojasi, herjaaja Koivuhovi.
Narsisti tuskin etsii omaa etuaan tällä tavalla.
Ennen kuin haukut Jari Rankista riidankylväjäksi, lue Matteus 12:22-37.
Vai onko Raamatun lukeminenkin merkki Jeesus-syndroomasta? Jos on, sairastan sitä mielelläni ja toivottavasti kroonisesti.
Mari Hiltunen, Valkeala
Älä ole moksiskaan, Jari. Nuo herjat menevät piikikkyydessään jo sille tasolle, että meikäläisten asia vain todistuu oikeammaksi.
Reima Jokinen, Turku.
Mielestäni en ole herjaaja, hyvä Mari.
Olen mielestäni tasapuolisesti hyväksynyt Rankisen ajatukset.
Nyt kun olen esittänyt omia ajatuksiani päätät, että olen herjaaja.
Hihhei.
On niin kovin helppo puhua jumalan nimissä. On helppo tietää, että jumala vaatii tätä ja tuota; ja juuri sinulla Mari on tuo viimeinen tieto.
Sinun jaloutesi tulee nostamaan ihmiskunnan jaloilleen.
Onko se herjausta?
Tiedätkö Mari sinä mitä on herjaus? Herjaus on käyttää jumalan sanaa omiin pyyteisiinsä.
Kun nyt Mari tietosi nojalla käy tuomitsemaan niin kaikin mokomin ojentaisin sinulle virtuaalisen peilin.
Toivottavasti et pelästy näkyä.
Herra Koivuhovi,
jotenkin kuvaavaa on, että kirjoitat Jumalan nimen pienellä. Se kuvaa, että ilmeisesti sinun jumalasi on eri kuin se Jumala, joka puhuu Raamatussa.
Ei tarvita mitään viimeistä tietoa (se itse asiassa viekin ihmisen harhaan), vaan tarvitaan Jumalan sana, Raamattu. Sieltä selviää Jumalan tahto.
Puolestaan se, mitä on herjaus, selviää Suomen rikoslaista. Lukua ja pykälää en valitettavasti muista ulkoa.
Kimmo Jaatila
Savonlinna
Kirjan otsikoista ihmettelen eniten näin kuuluvaa: 'Raamattu kirkon yläpuolella'. Millaiseen raamattukäsitykseen se perustuu; entä millaiseen kirkkokäsitykseen? Kristilisen uskon mukaan kirkko on Kristuksen maanpäällinen ruumis, jonka ainoa Herra hän on. Raamattu taas on kirkon Hengen johdatuksessa kirjoittama ja kokoama kirjoituskokoelma, jonka arvovalta perustuu sen välittämään sanomaan eikä siihen itseensä. Raamattua on lupa tutkia, kääntää ja tulkita yhä uudestaan, jotta sen sanoma välittyisi oikeana ja selkeänä aina uusille sukupolville.
Martti Pentti
Kotka
Sana luo Kirkon - eikä päinvastoin.
Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa. Hän oli täynä armoa ja totuutta.
Jeesuksesta tässä puhutaan eikä Raamatusta.
Martti Pentti
Kotka
Ja jotkut jaksavat pohtia kirjoitetaanko jumala Isolla vaiko PIenellä alkukirjaimella.
Pienisieluisuus ja uskonto on mielestäni helvetin huono yhdistelmä.
Mitä te jumalaa huutavat tekisitte jos kristus tulisi keskuuteenne?
No tottakai te naulitsisitte ristille, koska se loukkaisi teidän uskontoanne. Kieltäisitte oman uskonne.
Ja jälkeenpäin korottaisitte taivaaseen. Mutta olisitte silti murhaajia.
Martti Pentti hyvä,
harvassa on perinteisempää kysymyksenasettelua kuin se, onko kirkko asetettava Raamatun edelle vai päinvastoin. Perinteisesti roomalaiskatoliset ovat sanoneet, että on uskottava kirkkoa ja sen raamatuntulkintaa. Luterilaiset taas ovat sanoneet, että kirkon on uskottava Raamattua.
Luther luki Raamattua ja asettui kirkon arvovaltaa vastaan. Häntä vaadittiin taipumaan kirkon arvovaltaan. Jokainen taitaa tietää, miten kävi. Luterilaisen uskon mukaan Pyhä Henki toimii Raamatun sanassa ja luo kirkon, joka on tietenkin sidottu Raamattuun.
Mutta nyt siis näitä katolisen kannan puoltajia taitaa olla enemmänkin. Mikähän tässä mahtaa olla syynä?
Erkki Koskenniemi, Karkku
Asettuiko Luther todella kirkon arvovaltaa vastaan? Paavin vallan hän toki kielsi: "paavius on Rooman piispan röyhkeää vallantavoittelua", mutta se on eri asia. Kirkon asemasta Luther kirjoittaa käskyjä selittäessään: "Samoin kuin kunnioitamme, pelkäämme ja rakastamme ruumiillisia vanhempiamme, samoin meidän tulee kunnioittaa hengellistäkin esivaltaa, vastustamatta sitä missään, mikä ei sodi kolmea ensimmäistä käskyä vastaan."
Martti Pentti
Kotka
Määrittelepä mitä tarkoitat sanalla "kirkko". Tarkoitatko yhtä ainoaa todellista kirkkoa, siis Kristuksen ruumista, josta osa on taivaassa ja osa on täällä: Sen arvovaltaa ei ole kiistänyt Luther eikä kukaan muukaan aito luterilainen. Vai tarkoitatko empiiristä kirkkoa, jonka näemme täällä jakaantuneena paaveineen, piispoineen ja kirkolliskokouksineen? Sen arvovallan Luther tunnetusti kiisti jo keskustelussaan Eckin kanssa ja opetti, että kirkko voi erehtyä. Sen katolinen puoli kiisti jyrkästi ja tuosta eroavaisuudesta tuli vuosisadoiksi eräs kipukohta.
Erkki Koskenniemi, Karkku
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
Kirkko on minulle maailmanlaajuinen kristittyjen yhteisö, joka on ikävä kyllä jakautunut keskenään kinasteleviin kirkkokuntiin, suuntauksiin ja koulukuntiin siksi, että se koostuu meistä vajavaisista syntisistä ihmisistä. Se ei poista sitä, että juuri tämä 'empiirinen' kirkko on Kristuksen ruumis maan päällä. Jako todelliseen ja laitoskirkkoon taitaa olla pietistien ajatus, Lutherin ajan jälkeen muotoutunut. Hän taisi ajatella kirkosta samoin kuin yksittäisestä kristitystäkin: - simul iustus et peccator, yhtaikaa vanhurskas ja syntinen.
Martti Pentti
Kotka
Olen lukenut taas uudestaan N.K. Malbergin elämäkertaa "Palava kynttilä". Jari joskus viittasikin siihen täällä blogissa. Siinä rinnalla olen lukenut Esa Santakarin kirjaa "Evankeliumin aamun koitteessa". Molemmat kirjat puhuvat samoista aiheista väkevästi, eli pelastuksen perustasta. Kirjoissa näkee hyvin kuinka kipeästi joutuivat ihmiset kokemaan näkemyksiensä erot noissa peruskysymyksissä, kuinka aivan verille asti ne raastoivat heitä. Lisäksi maailma kun näki tilanteen heille sopivaksi, niin sinne iskettiin surutta lisää hajottavia kiiloja. Varsinkin Palavassa kynttilässä näkee voimakkaasti ns. virallisen kirkon vihan herännyttä kansaa kohtaan ja jonka toimet ovat näkyvissä tänäänkin vastaavissa asioissa samanlaisina. On hupaista lukea kirjaa ja verrata nyky menoa.
Mutta näkyy se muutenkin saman laisena kirkkopoliittisena ja liikeiden sisäisinä kahnauksina kuin silloinkin, eikä kaikki ollut silloinkaan ihan rehellistä uskonveljien välistä ystävyyttä, kun johtajan paikkoja hamuttiin. Lainaan vielä Isä Camillo ja ne nykynuoret kirjasta hyvän huomion:
" Näin päättyy tämäkin pikku tarina, jonka tarkoitus on osoittaa, että maailma muuttuu, mutta ihmiset pysyvät sellaisina kuin miksi Jumala on heidät luonut, sillä Jumala ei ole tehnyt mitään uudistuksia ja Hänen lakinsa ovat täydellisiä, ikuisia ja muuttumattomia
Pikku lainaus Baintonin Lutherin elämäkerrasta ja kuvaus Leipzigin väittelystä (s. 96-97):
"Haluan puhua suoraan", sanoi Luther. "Minut on tässä ymmärretty väärin. Minä väitän kirkolliskokouksen toisinaan erehtyneen ja voivan myös silloin tällöin erehtyä. Kirkolliskokouksella ei liioin ole valtuuksia uusien uskonkappaleiden laatimiseen. Kirkolliskokous ei voi tehdä jumalallista oikeutta sellaisesta, mikä luonnostaan ei ole jumalallista oikeutta. Kirkolliskokoukset ovat esiintyneet ristiriitaisesti; Lateraanin viime kirkolliskokous hylkäsi Konstanzin ja Baselin konsiilien väitteen, että kirkolliskokous on paavin yläpuolella. Yksinkertainen maallikko, joka vetoaa Raamattuun, on uskottavampi kuin paavi tai kirkolliskokous ilman sitä. Paavin anedekretaaleista sanon, ettei sen enempää kirkko kuin paavikaan voi säätää uskonkappaleita. Niiden täytyy perustua Raamattuun. Kun Raamattu on kyseessä, me emme saa kuunnella paavia emmekä kirkolliskokouksia."
Tuosta lähtien sitten alettiin muotoilla ihan selkeää luterilaista opetusta että Kirkko on alisteinen Raamatulle.
Erkki Koskenniemi, Karkku
'Yksinkertainen maallikko, joka vetoaa Raamattuun on uskottavampi kuin paavi tai kirkolliskokous ilman sitä.' Minusta tämä ei tarkoita sitä, että Raamattu on kirkon yläpuolella, vaan kirkon jäsenen kädessä, hänen luettavanaan ja ymmärrettävänään.
Raamatun arvovallan korostaminen johtaa helposti raamatunselittäjien ansaitsemattomaan arvonnousuun. Näin on käynyt usein luterilaisessakin kirkkokunnassa. Annettakoon 'yksinkertaisille maallikoille' vapaus lukea ja käsittää Raamattua omien edellytystensä kautta ilman, että heille selitetään, mikä on oikea tunnustuksellinen ymmärrys mistäkin luvusta ja jakeesta.
Martti Pentti
Kotka
Hei Pena! Minun yksikertaiseen uskoon sisältyy käsitys siihen, että luotan Jumalan johdatukseen jokaisen kohdalla joka lukee Raamattua, oli hänen ennakko suhtautumisensa siihen mikä hyvänsä. Sana on kirkas ja selkeä sekä että se sisältää voimaa joka on Jumalasta. Sana puhuu vain yhdellä tavalla ja yhteen suuntaan joka merkitsee että se sisältää vain yhden totuuden, ei monta. Syy miksi me näemme monta totuutta on Jumalalle kuollut minämme. Kun Jumalan Pyhä-Henki vaikutta sanassaan se näyttää vain yhteen suuntaan. Jos me näemme monta tietä niiden rakentaja ei ole Jeesus Kristus vaan Sielunvihollinen Perkele. Meissä nyt kuitenkin on olemassa perisynnin turmelema liha joka harhaa helposti sinne tänne, siksi joudumme jatkuvasti pyytämään uutta voidetta silmiimme jotta näkisimme ja että saisimme korvamme aukenemaan sille totiselle Sanalle
Olen unohtanut nimeni aikaisemmin, olen Polsan Eero ja Parkanosta
Eero! Näinhän se on. Pyhä Henki valaisee meille milloin minkin Raamatun kohdan oppaaksi, kehotukseksi tai lohdutukseksi. Toiset kohdat saattavat vain kummastuttaa. Ehkä nekin aikanaan osoittautuvat meitä puhutteleviksi.
Kun joku lähimmäinen - koulutettu teologi tai ei - kertoo meille, miten meidän on joku asia tulkittava, voimme toki kuunnella hänenkin näkemystään, mutta muistaen, että hänessäkin vaikuttaa harhapoluille johdattava liha. Raamatun äärellä on oltava nöyrä. Liian varmat äänenpainot pelottavat.
Martti Pentti
Kotka
Kyselen enkö saakkaan uskoa tässä ajassa koko elinaikani syntejä anteeksi Jeesukseni ristin työn tähden. Pitääkö minun odotaa ylösnousemusta jotta saan sen sitten vasta nähdä, enkö saakkaan varmasti riemuita lunastajastani jo nyt. Enkö saakkaa todistaa, Jeesus on noussut ylös. Eikö koko maailmalle saa todistaa, saa huutaa, teidät on sovitettu. Eikö Jeesus sanonut menkää kaikkeen maailmaan jne., vai sanoiko Hän??
Onko Raamattu Jumalan ilmoittamaa Sanaa, voiko siihen luottaa. Kenetkä Jeesus valtuutti tämän sanan levittämiseen.
Näitä kysymyksiä voidaan tutkia juuri siitä kirjasta ja siinä on myös sanottu kuinka varmasti sitä saa/pitää julistaa.
Jeesus ja Hänen Sanansa on se loukkaus kallio se kulmakivi johonka loukkaannutaan, se voipi jopa murskata sen alle jäävät. Mutta se on pelastuksen kallio niille jotka uskovat.
Eero Polsa
Parkano
Mistä tietäisitte, jos eläisittekin juuri nyt taivaassa ja hukkaisitte osuutenne omaan egoonne?
Lähetä kommentti
<< Home