keskiviikkona, syyskuuta 20, 2006

Motivaatiota on ja ei ole

Veljeni koulukaveri osoitti suurta rohkeutta aliupseerikoulussa. Koulunjohtaja tarkasti maastoon lähteviä oppilaita ja kysyi, onko kaikilla kaikki, mitä sotaharjoituksessa tarvitaan, vai puuttuuko jotakin. Rohkea aliupseerioppilas ilmoitti: Herra majuri, minulta puuttuu motivaatio. Mistä sitä saisi?

Evankeliumin työhön minun ei ole tässäkään tilanteessa vaikea motivoitua. Mielelläni palvelen Jumalan kansaa. Mielelläni julistan evankeliumia ja kutsun taivaan tielle niitä, jotka kulkevat kadotuksen tiellä. Motivaatiota löytyy siihen, että mietin yksin ja yhdessä toisten kanssa, miten jatkossa aiomme hoitaa uskovaa kansaa. Sen sijaan huomaan jossain määrin vaikeuksia motivoitua työhön Vammalan seurakunnassa. Into miettiä seurakunnan rakenteita, kehittää niitä, laatia toimintasuunnitelmia, toimia työyhteisön hyväksi ei ole sama kuin joskus ennen. Tämä kai on aika ymmärrettävää - kun vahvistuu tunne että vuoden kuluttua en näissä rakenteissa ole mukana.