Te olette minun todistajiani

Viime sunnuntaina saarnasin Noormarkun kirkossa. Saarnasin Johanneksen evankeliumin kohdasta, jossa Jeesus sanoo opetuslapsilleen: "Te olette minun todistajiani." (Joh 15:27)

Sanoin kirkossa mm. seuraavaa:

- Jumala suhtautuu meihin hämmästyttävällä tavalla. Olemme ansainneet aivan muuta. Olemme ansainneet, että Jumala pysyy kaukana meistä. Koska olemme tehneet syntiä – jokainen meistä monin tavoin – olemme ansainneet, että Jumala ajaa meidät pois luotaan ja että ero Jumalasta on ikuinen. Ikuista eroa Jumalasta ja hänen hyvistä lahjoistaan sanotaan kadotukseksi. Mutta Jumala kohtelee meitä aivan toisin. Saakin olla lähellä häntä. Saa olla hänen omansa. Saa olla hänen huolenpitonsa kohteena. Hän viekin meidät, ei kadotukseen, vaan taivaaseen. Hän pelastaa siltä, mitä olemme ansainneet, ja antaa ikuisen elämän.

- Tämän Jumala tekee vaatimatta meiltä suorituksia, tekoja tai sitä, että muutumme joksikin muuksi kuin mitä olemme, paremmiksi. Hän tekee tämän armosta. Hän tekee tämän sen takia, että hän itse sovitti meidät itsensä kanssa. Poikansa kuolemalla – sillä että hän kuoli itse Pojassaan – hän sovitti syntimme, järjesti meille anteeksiantamuksen, teki mahdolliseksi, että voimme olla Jumalan lapsia. Tämä koskee sinuakin. Saat uskoa, että Jeesuksen takia olet Jumalan oma ja pääset kerran taivaaseen.

- Kun sanon, että Jumala suhtautuu meihin hämmästyttävällä tavalla, ajattelen myös toista asiaa. Jeesus sanoi: ”Te olette minun todistajiani.” Hän antoi opetuslapsilleen tehtävän: todistaa hänestä, kertoa hänestä, että moni kuulisi hänestä, kuulisi pelastuksesta, jonka hän toi, uskoisi häneen, löytäisi elävän Jumalan ja pelastuisi. Jumala siis käyttää ihmisiä. Ottaa ihmisiä työtovereikseen. Harvoin hän lähettää enkeleitä todistamaan Pojastaan mutta meidät hän haluaa lähettää. Hän luottaa meihin niin paljon, että uskoo meille tämän tehtävän. Saa olla paitsi Jumalan lapsi myös Jumalan käytössä. Se on hämmästyttävää. Ja se on suuri kunnia.

- Tehtävä todistaa annettiin alun perin apostoleille, niille kahdelletoista. Ehkä se johtaa siihen ajatukseen, että tehtävä todistaa Jeesuksesta on pappien tehtävä. Ja se, joka ei ole pastori, ajattelee, ettei minun tarvitse pitää tätä tehtävää minun tehtävänäni. Totta on, että se on pappien tehtävä. Mutta totta on myös, että me kaikki olemme pappeja. Jokainen kastettu ja Jeesukseen uskova on pappi siinä merkityksessä, että hän saa ja hänen tuleekin todistaa Herrastaan. On sanottu, että kasteemme on pappisvihkimyksemme. Siinä saimme tehtävän todistaa Jeesuksesta. Miten olet hoitanut tehtävää, johon sinut kasteessasi vihittiin?

- Millaista joukkoa oli se, jolle uskottiin tehtävä todistaa Jeesuksesta? Paavali kirjoittaa ensimmäisistä kristityistä. Hänen kuvauksensa sopii hyvin myös niihin kahteentoista. ”Teissä ei ollut monta ihmisten mielestä viisasta, ei monta vaikutusvaltaista, ei monta jalosukuista … Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi … Mikä maailmassa on vähäpätöistä ja halveksittua, sen Jumala valitsi …” (1 Kor 1:26-28). Nytkin Jumala käyttää niitä, joita moni vähättelee, joilla ei ole korkeaa asemaa, jotka eivät nauti suurta arvostusta tai jotka itse ajattelevat, ettei minusta ole tähän tehtävään. Jumala käyttää meitä heikkoja, keskeneräisiä, monella tavalla lahjattomia. Sekin on hämmästyttävää, että juuri tällaisia Jumala käyttää. Jumala on niin suuri, että hän voi käyttää ja hän käyttää meitä tällaisia.

- Voi todistaa muutenkin. Voi todistaa teoilla, joissa näkyy rakkaus ja joilla jaetaan omasta. Voi todistaa sillä, että on mukana seurakunnan elämässä. Tai sillä että tulee ehtoolliselle ja usein. Se kertoo siitä, että tarvitsee Jeesusta ja syntien anteeksisaamista; nämä ovat siellä, missä vietetään ehtoollista. Mutta tänään tahdon erityisesti sanoa: todista Herrastasi sanoilla. Enkä nyt tarkoita niinkään puheita. Tarkoitan muutamia sanoja toisella ihmiselle. Muutamia sanottuja sanoja tai kirjoitettuja sanoja.

- Voi kertoa muutakin, voi sanojen sisältö olla muutakin. Mutta ainakin ja juuri tämä niissä sanoissa pitäisi olla: Hyvä sanoma hänestä, joka antaa ilman vaatimuksia. Hyvä sanoma ristiinnaulitusta Jeesuksesta, joka pelastaa ja johon saa uskoa sellaisena kuin on.

- Kerrotaan kristitystä, joka oli arka kertomaan Herrastaan. Hän häpesi arkuuttaan ja mietti, onko hän kristitty ollenkaan, kun ei rohkene rohkeammin todistaa uskostaan. Hän meni keskustelemaan asiasta kokeneen sielunhoitajan kanssa. Tämä kuunteli häntä ja sanoi: Vaikka et koskaan kenellekään uskaltaisi kertoa Jeesuksesta, silti olet Jumalan lapsi - koska olet sitä Jeesuksen takia ilman mitään suorituksia tai ilman sitä, että sinun pitäisi muuttua toisenlaiseksi. Ilman sitäkin että uskallat todistaa rohkeasti Jeesuksesta. Kerrotaan, että kun tämä arka kristitty pääsi seuraavan kerran keskustelemaan jonkun kanssa, hän sydämensä halusta sanoi: Minulla on niin hyvä Herra, että saan olla hänen omansa ja hän pelastaa minut, vaikka en uskaltaisi kertoa hänestä kenellekään.

- Syvenny juuri siihen hämmästyttävään asiaan, mistä ensiksi puhuin: saa olla armosta Jumalan oma ja saa armosta ikuisen elämän. Ja se saa, edes vähän, toteuttamaan toista hämmästyttävää asiaa – sitä että saa olla Jumalan käytössä.